Minun (meidän) kissan nimi on Vili, 9 v. Tavallinen raidallinen eurooppalainen maatiainen, hienosti sanottuna turkin väriä sanotaan kai tabbyksi. Mulla on aina ollut kissa enkä osaisi elää ilman. Kaikki kissat ovat olleet omia persoonallisuuksiaan mutta kaikilla on ollut yhteinen piirre, nimittäin kissan suunnaton itsekkyys ja mukavuudenhalu. Vili ulkoili monta vuotta vapaana kun asuin sellaisissa asunnoissa, mistä pääsi suoraan ulos. Nyt kun ollaan asuttu kerrostalossa ihan keskustassa vuosi, niin sen vapauden päivät ovat ohi. Ja sen huomaa. Riiviö inhoaa mennä vatiin asioilleen ja osoittaa sen selvääkin selvemmin. Jostain syystä se ei ole koskaan raapinut hiekkaa tarpeidensa päälle, vaan raaputtanut vadin reunoja silloin kun se ennen satunnaisesti joutui käymään vadissa. Nykyisin se suorastaan paukuttaa, lyö kovaa kynsiotteella vadin reunoja minuuttikaupalla ja varsinkin öisin. Suosituin ajankohta on kahden ja puoli viiden välillä yöllä… Ja se haju… Sinkkuvuosien jälkeen riiv...