Pikkukaupunkiblues

Kasnäs v.2019 Lapsuuden perheelläni oli kesäpaikka Savossa järvi-Suomessa. Kauniita ovat nekin maisemat mutta eivät mielestäni vedä vertoja rannikkoseudulle ja saaristolle. Meri on niin paljon voimakkaampi elementti, hieman pelottavakin. Tuntee itsensä ihan Myrskyluodon Maijaksi, kun kapuaa jollakin saariretkellä rantakalliolle ja antaa tukan hulmuta tuulessa merelle tähystäen.   Tammisaari on saariston suojassa,  mutta täällä ei oikein ole yhteyksiä veneettömälle matkailijalle paitsi Skåldöhön. Jos haluaa saaristoon ilman venettä autolla, lähimmät paikat ovat Kemiönsaari ja Paraisten Saariston Rengastie.  Kemiönsaareen ajaa Tammisaaresta tunnissa-parissa, se on Suomen toiseksi isoin saari. Matkalla sinne Salon puolella on Teijon kansallispuisto ja Mathildedalin, Teijon ja Kirjakkalan ruukkikylät.   Kemiösaarella itselleni tutuiksi ovat tulleet Söderlångvikin kartano, Labbnäsin lomakoti, Kasnäs, Hiittinen/Rosala ja Taalintehdas. Taalintehtaalla järjestetään...

Jussarön saari sijaitseeTammisaaren saariston kansallispuistossa. Sen tiedetään toimineen satamana jo 700 vuotta. Sen lisäksi siellä on koskematonta luontoa, vanha rautakaivos ja sen ja Puolustusvoimien  työntekijöiden nyt hylättyjä ja rapistuneita kerros- ja rivitaloja ja muita rakennuksia. Vanhoja puutaloja on säilynyt vain yksi mutta kivijaloista näkee että niitä on ollut paljon. Siellä on viljelty maata, kalastettu ja luotsattu laivoja satoja vuosia. Saari on ollut Puolustusvoimien vartiolinnake ja kaupunkisodan harjoittelualue jatkosodan jälkeen vuoteen1987 saakka ja kuuluu vuodesta 2005 alkaen Metsähallitukselle.  On täysin uskomatona, että tämän kauniin saaristomaiseman alla 170 metrin syvyydessä on aikoinaan työskennellyt satoja mainareita. Kaivostoiminta aloitettiin 1800-luvulla, lopetettiin ja aloitettiin uudestaan 1950-luvulla, Toiminta lopetettiin kokonaan äkillisesti vuonna 1967 ja rakennukset jätettiin rapistumaan. Kaivokseen ei pääse turvallisuussyistä mutta sii...

Kemiönsaaren ulkopuolella länsi-Suomen saaristoalueella on monia ihania saaria ja kohteita. Tällä kertaa oli vuorossa Örö, joka on avautunut yleisölle vasta 2015. Saari on armeijan käytössä ollut yli satavuotias linnakesaari ja vertautuu siinä mielessä Suomenlinnaan. Saari on suuri ja siellä on jo vanhastaan kaikki nykyajan infrastruktuuri. Se tarjoaa jokaiselle jotakin: mahtavat merimaisemat, harvinaisia kasveja ja perhosia, lintuja, luonnonläheisyyttä, veneväelle hyvinvarustellun vierassataman ja historiasta kiinnostuneelle sotahistoriaa. Tarjolla on hyvää ruokaa ja majoitusta jokaiseen makuun ja kukkaroon. Maakravut kulkevat saarelle Wilson Chartersin veneillä suuren osan vuodesta. Saariston asutuille saarille liikennöi yhteysalus kerran viikossa ympäri vuoden, Koska Örön matkailutoiminta on nykyisin ympärivuotista, muitakin kyytimahdollisuuksia löytynee, ainakin teemaviikonlopuille.  Wilsonin perhe pyörittää myös Rosalan viikinkikylää ja Bengtskärin majakkaa. Voi valita p...

Kohde kartalla Reitin pituus: kaksi polkua, Masuunilammen luontopolku 0,7 km ja Pienen Masuuninjärven polku 1,1 km. Lisäksi lasten puuharetki-polku, merkitty haamun silmäparilla.  Tulipaikka: ei, ei myöskään penkkejä Esteetön: ei . Jyrkkiä rappusia, kallioita, nousuja ja laskuja, luokitus keskivaativa Saapuminen autolla: Vanhan masuunin P-paikka Tullimäentiellä Saapuminen bussilla: Taalintehtaalle on bussiyhteys  Kukapa uskoisi, että Kemiönsaaren alueella ja saarissa on yli 20 luontopolkua? Ja pienen pienessä Taalintehtaan kylässä niitä on neljä? Ja että iso ja pieni Masuuninjärvi sijaitsevat kylän ihan välittömässä läheisyydessä? Tänään kävelin nämä helmet ja päätin että ensi kerralla vedän pisimmän mukaan reppu pykälässä. Tänään oli tavoitteena lähinnä selvittää missä nämä polut ovat koska yleeensä en koskaan löydä minnekään, suuntavaisto on nolla ja kartanlukutaito samoin. Puhelimessa joko näyttö tai kartta on liian pieni. Polkujen tallustelijana olen myös huoleton ja poikk...

 Tammisaaresta on tällä hetkellä lomakelit kaukana. Sataa, tuulee ja asteita on 12. Mitäs täällä sitten voi lomallansa tehdä?  Täällä kotona voi aina lukea kirjaa, katsoa joku tv-sarja läpi, siivota ja pyykätä. Tai kirjoittaa blogia. Mutta jos on täällä reissun päällä? Villapaita ja sateenvarjo tulevat tarpeeseen. Mennä kahvilaan ja ottaa vaikka katkarapuleipä ja cappuchino. Torin ympärillä on kolme vaihtoehtoa: Carl de Mumma, Helene Schjerfbeck ja Cafferie. Wiboxin pikkukahvila on kävelykadun poikkikadulla noin sadan metrin päässä. Kirjaston osoite on Raaseporintie 8. Siellä on lukusali, taidenäyttely ja osan viikkoa vegetaarinen ravintola Rastachef. Lainata voi nykyisin ilmeisesti minkä tahansa kirjaston kortilla tai ainakin Uudenmaan jonkun kirjaston kortilla.  Mennä leffaan. Tammisaaressa torin lähettyvillä toimii Suomen vanhin elokuvateatteri Bio Forum, jossa on myös päivänäytöksiä. Karjaalla on Bio Pallas.  Retkihenkisille makkaranpaisto laavulla tai kodassa on...

Elokuun lopussa viime vuonna sain viimeinkin toteutukseen kauan suunnitellun Malmbackan miilukylävierailun. Niin se vaan on, että Suomen kesä on niin lyhyt, että se hujahtaa ohi tuosta vaan. Vaikka suunniteltu, voi aina sattua sellaista että ne eivät toteudu. Osa kesästä menee aina töissäkin. Ja kumma kyllä, pitkä talvikin hurahti uuteen kevääseen ennen kuin ehti edes tätä reissua kirjoittaa.   Kylä sijaitsee Raaseporin Snappertunassa läntisellä Uudellamaalla noin 15 km sivuun Karjaalta ja Tammisaaresta. Paikka on uniikki ja luotu mahdollisimman tarkasti vastaamaan aitoa entisajan miilunpolttopaikkaa. Yövytään maalattiaisissa turvemajoissa, sähköä ei ole. Sen sijaan erittäin tunnelmalliset sisätakat ja myrskylyhdyt. Makuupritsit ovat kapeita, koska miilunpolttajilla ei ollut varaa nukkua öitänsä kun piti polttoa vahtia. Samasta syystä ovet ovat irralliset ja liian lyhyet aukkoonsa. Majasta käsin saattoi seurata että miilu savuttaa oikein.  Aina syyskuun toisena viikonloppuna a...