Siirry pääsisältöön

Rannikkoseudun ihanuus ja saaristo




Kasnäs

Lapsuuden perheelläni oli kesäpaikka sydän-Savossa järvi-Suomessa. Kaunista on siinäkin maisemassa mutta ei se mielestäni vedä vertoja rannikkoseudulle ja saaristolle. Meri on niin paljon voimakkaampi elementti, hieman pelottavakin. Tunnen itseni aina Myrskyluodon Maijaksi, kun kapuan jollakin saariretkellä jollekin rantakalliolle ja annan tukan hulmuta tuulessa merelle tähystäen.  Tammisaari on saariston suojassa Tammisaaren saariston kansallispuistossa, joten täällä ei oikein ole yhteyksiä veneettömälle matkailijalle paitsi Skåldöhön. Jos haluaa saaristoon ilman venettä autolla, lähimmät paikat ovat Kemiönsaari ja Paraisten Korppoo, josta pystyy ajamaan Saariston Rengastien läpi. Sinne siis!
Houtskarin kirkko
Kemiönsaareen ajaa Tammisaaresta noin tunnissa tai yli, se on iso saari. Sieltä löytyy nyt kovassa nosteessa oleva Teijon kansallispuisto ja Mathildedalin kylä. Perinteisempiä kohteita on enemmän. Itselleni tutuiksi ovat tulleet Söderlångvikin kartano, Labbnäsin lomakoti, Kasnäs, Hiittinen/Rosala ja Taalintehdas. Taalintehtaalla järjestetään aina heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna Baltic Jazz ja koko Kemiön alueella toisella viikolla Kemiönsaaren kamarimusiikkijuhlat.  Kamarimusiikkijuhlien myötä voi tutustua Kemiönsaaren vanhoihin kirkkoihin ja jalostaa sieluaan klassisella musiikilla. Söderlångvik on taidemesenaatti Amos Anderssonin ”kesämökki” ja museo. (Kesällä 2019 tosin remontissa, ei pääsyä.) Labbnäs on Marttaliiton ylläpitämä lomakoti. Kasnäsissä on Kasnäsin kylpylähotelli. Jokaisessa näissä paikoista voi yöpyä eri tasoisesti ja syödä hyvin. Kasnäsistä pääsee lautalla Hiittisiin ja Bengtskärin majakalle. Hiittisissä on viehättävä kesäkahvila Backom ja Rosalassa Viikinkikylä. Taas syödään hyvin ja Viikinkikylässä yöpyminen on erilainen mutta mielenkiintoinen kokemus. Kasnäsistä ja Rosalasta pääsee myös jylhälle majakkasaarelle, Bengtskärille. Sinne liikennöi heinäkuussa myös isompi vene Hangosta.


Viikinkikylä 
Saaristossa liikkuessa on hyvä muistaa yksi seikka: mitä idyllisempi paikka ja pienempi saari, sitä todennäköisemmin pääsee asioimaan ulkohuussissa. Ekologista, mutta ehkä vierasta monille. Käteistä rahaa on myös hyvä varata mukaan. Pikkuiset kyläyhdistysten ylläpitämät palvelut eivät välttämättä toimi kuin käteisellä. Huippusesongin aikana on syytä varata yöpymiset etukäteen, muuten voi jäädä ilman majapaikkaa. Vastaavasti kauden alussa ja lopussa paikkojen aukiolot voivat olla huomattavasti vähäisemmät kuin heinäkuussa. Pienet eväät on syytä varata mukaan, ainakin juomista. Kioskit ja kaupat ovat harvassa. Ja vielä: autolla liikuttaessa on aina lauttojen aikataulujen varassa. Viimeiseltä ei sovi myöhästyä jos budjetti ei salli ex tempore- yöpymistä tai jos haluaa kotiin yöksi. 
Backom cafen pikkula
Uusin ihastukseni on Högsåra. Sinne pääsee lautalla 10 minuutissa ja lähtöpaikka on juuri ennen Kasnäsiä.  Vanha luotsisaari, hyvin säilyneitä taloja, koiria, lapsia ja lampaita. Auto kannattaa jättää mantereen puolelle mikäli ei ole jalkavaivoja. Siellä on ihania kyläteitä, joita kertyy useita kilometrejä. Siellä on Farmors Cafe ja sen maankuulut kakut. Saa ottaa itse haluamansa kokoisen palan! Siellä on kolme vierasvenesatamaa tai -laituria. Lillbacka Bryggalla on matala ranta ja leikkipaikka lapsille sekä hauskanniminen Rumpan Bar. (Kääntyy suomeksi Peffabaariksi tai Peffa Paljaana. Ellei sitten halua käyttää  käännöstä Rumpan Baari). Näin yhdellä pihalla jonkun isäntämiehen pihahommissa pelkissä uimahousuissa ja puolipaljaalla peräpeilillä, joten ajattelin heti että siitäköhän baarin nimikin…
Pois tullessa vasta huomasin lauttarannassa postilaatikon, josta sai ottaa saaren ilmaisen esitteen. Totesin silloin, että vielä jäi paikkoja seuraavallekin kerralle. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ravintolakierros Tammisaaressa

Tammisaari on pieni kaupunki, mutta täällä on kivoja ravintoloita ja ennen kaikkea pikkukaupunkitunnelmaa. Se mikä puuttuu trendikkyydestä ja tyylikkyydestä, korvautuu moninkertaisesti tuttavallisuudella ja kotoisuudella. Kun muutin tänne, olin täysin uuvuksissa, pari kovaa vuotta takana ja muutama vielä edessä silloin. Olin sinkku, asuin ankeassa työasunnossa lähes vuoden ja oli kova hinku tutustua uusiin ihmisiin. Niinpä kävin paljon baareissa. Erityisesti Santa Fe:ssä, joka oli kaupungin ykkösmesta silloin ja on sitä vieläkin.
Santa Fe:hen liitty paljon muistoja aivan alkuajoilta. Muistan tarkkaan silloiset tarjoilijat, muistan kuka oli se kaupunkilainen, jonka kanssa juttelin ensimmäiseksi työkavereita lukuun ottamatta. Muutin tänne loppukesästä, turistisesonki oli jo päättynyt joten en löytänyt silloin vielä kesäravintoloita. Syksyn mittaan aloin sitten käydä yhä enemmän tässä baarissa. Koska olin vuorotöissä, tuli käytyä arkisinkin. Tulin tuntemaan paikan vakioasiakkaat, jotka…

Muistojen Tammiharju

Opiskelin mielisairaanhoitajaksi Tammisaaressa 1980-luvun lopulla, jolloin täällä oli vielä oma sairaanhoito-oppilaitos, Ekenäs Sjukvårdsläröanstalt. Palasin Tammisaareen ja Tammiharjuun vuonna 2008. Tammiharju, kunniakas muistossa!
Vuonna 1924 tuli perustettavaksi Uudenmaan ruotsinkielisten kuntien tarpeisiin 102-paikkainen piirimielisairaala, Distriktsinnesjukhuset i Ekenäs. Säästäväisyyssyistä (silloinkin!) mielisairaalaksi saneerattiin Venäjän armeijan vuosina 1910-12 rakentamat tykistökasarmirakennukset. Sairaalaa laajennettiin vuonna 1927 vielä yksi kasarmirakennus. Uusi puoli eli päärakennus rakennettiin vuonna 1930. Knipnäsin rakennus ostettiin vuonna 1936, jonka jälkeen piirimielisairaalassa oli yhteensä 528 sairaansijaa. Enimmillään sairaalassa oli vuodepaikkoja yli 600. Lastenpsykiatrinen osasto perustettiin vuonna 1973 entiseen ylilääkärin taloon. Sairaanhoitopiirin toiminta käynnistyi vuoden 1952 mielisairaslain perusteella. (Lähteenä tässä blogissa: Sirkka Törrönen: Tam…

Ramsholmen ja valkovuokot

Tammisaaressa on tammia, paljon tammia. Mutta täällä on myös Suomen ilmastossa ainutlaatuinen keskieurooppalainen lehtimetsä, jonka pohjoisin vyöhyke ulottuu tänne etelärannikolle. Alue on kahdesta saaresta muodostunut Hagen-Ramsholmen-Högholmen. Erikseen mainitaan myös Gåsören, jonne kuivaan aikaan pystyy kävelemään kumisaappailla; sekin on nimittäin saari. Hagenista Ramsholmenille ja sieltä Högholmenille johtaa kauniit puusillat.

Ramsholmenin alue on ollut 1800-luvulla laidunmaata. Kun kiinnostus luontoa kohtaan lisääntyi vuosisadan loppua kohti, sinne alettiin istuttaa jaloja puulajeja, jotka sitten ovat otollisissa olosuhteissa lisääntyneet. Ramsholmenissa on vieläkin jäljellä tanssilava ulkohuusseineen. Siellä kuulemma on 1970-luvulla esiintynyt itse Hurriganes monen muun kuuluisuuden lisäksi. Ilmeisesti viime vuodesta alkaen sinne on suunniteltu erilaisia tapahtumia; paikka pyritään elvyttämään. Ramsholmenissa on ennen ollut myös kesäteatteri, jossa vielä on nähtävissä katsojie…