Siirry pääsisältöön

Raasepori ja some


Facebook on hyvä juttu. Tosin olen kuullut, että se on keski-ikäisten ja eläkeläisten juttu. Nuoret ovat kuulemma Ig:ssä, Whatsupissa, Pinterestissä ja mitä niitä onkaan. Facebook on itselleni tutuin ja se onkin mainio yhteydenpitoväline sosiaalisessa mediassa eli somessa. Kaupungilla on erinomaiset omat sekä visitraasepori.fi sivut ja fb. Eri kylillä on omia fb-ryhmiä ja se onkin tehokas tapa viestiä nopeasti eri asioista tai keskustella kaupungin tai oman kylän asioista.

Suurin jäsenmäärä lienee sivustolla ”Du vet att du är från Ekenäs Finland om…”, jossa on noin 6500 jäsentä. Siinä julkaistaan eniten kuvia kauniista kaupungistamme. Siihen kuuluu lukuisia paikkakunnalta pois muuttaneita, jotka saavat näin ajankohtaistietoa ja kuvia vanhoista kotimaisemistaan. Joskus joku julkaisee vanhan valokuvan ja kysyy keitä kuvassa on ja mitä heistä tiedetään. Tai vanhasta, jo kadonneesta rakennuksesta haetaan tietoja. Näitä keskusteluja on hauska seurata ja yleensä nimet ja historia tulevat selvitetyiksi muutamassa hetkessä.

Muita ryhmiä ovat Raaseporin Seudun Puskaradio, och samma på svenska. Ajankohtaisia asioita, karanneita ja löytyneitä avaimia, kissoja ja koiria. Nopeimmillaan joku on saanut tiedon kadottamastaan avainnipusta minuuteissa. Voidaan kysyä suosituksia jostain firmasta tai joku etsii työntekijää vaikka pihahommiin. Itse hain sienestäjiä, kun en kiireiltäni ehtinyt sieneen ollenkaan tänä syksynä. Erittäin hyödyllistä uusille paikkakuntalaisille. Tai keskustellaan harmistuksen aiheista. On aiheita, joissa tunteet kuumenevat niin että ylläpito joutuu keskeyttämään hyvien tapojen vastaiseksi kiihtyneen keskustelun. Tohtiiko mainita…viritetyillä mopoilla kruisaaminen kaupungin keskustassa öisin esimerkiksi. Tai kiertoliittymässä ajamisen liikennesäännöt. 

Kirpputoriryhmistä esimerkkeinä on Hanko-Raasepori kirppari, osto myynti ja vaihto sekä Byt och skänk Raseborg/ Vaihda ja lahjoita Raasepori. Kierrätys on nykyisin kovassa suosiossa ja mikä sen mukavampaa. Tavara vaihtaa omistajaa tehokkaasti joko rahalla tai vaihtamalla esimerkiksi kahvipakettiin. Toimii erinomaisesti ainakin omien kokemusteni perusteella.

Sitten löytyy Raseborgs bostadsmarknad. Tehokas keino saada asuntonsa vuokralle tai etsiä asuntoa. Tai ostaa ja myydä. Itse suosin kyllä ihan virallisia välittäjiä asuntokaupoissa, pääsee vähän helpommalla. Pienessä kaupungissa on kohtalaisen turvallista toimia netin kautta, koska aina löytyy ihmisiä jotka tuntevat toisensa koska piirit ovat sen verran pienet. Se onkin pikkukaupungissa asumisen parhaita puolia, turvallisuus.


Raaseporin kehittäminen-Utvecla Raseborg on tuoreimpia ryhmiä. Asiallinen ryhmä, joka pyrkii tunnistamaan kaupungin ongelmia ja vaikuttamaan niihin myös, ainakin keskustelun ja mielipiteiden vaihdon keinoin. Poliittista valtaa ryhmällä ei ole. Ryhmässä on tuotu esiin alueen ongelmia, kuten huononnetut julkiset liikenneyhteydet ja kaupungin viime vuosien muuttotappio ja työpaikkojen väheneminen. Nämä ovat todellisia ongelmia monessa muussakin pikkukaupungissa ja haja-asutusalueilla, vaikka Uudellamaalla ollaankin.  
    

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Somekeskustelut Raaseporissa

 Tällä kertaa katsaus siihen, mistä täällä Raaseporissa eri facebook-ryhmissä keskustellaan. Itse kuulun muutamiin paikallisiin ja pääseen lukemaan yhtä. Luultavasti jokaisella kylällä on oma fb-ryhmä, puskaradio-tyyppisiä on ainakin kaksi. Kirpputori- ja tavaranvaihtoryhmiä ainakin kaksi. Ryhmät, joihin itse kuulun, ovat yleensä suomenkielisiä tai kaksikielisiä. Ruotsinkielisillä on ryhmä "Du vet att du är från Ekenäs Finland om..." Pitkä nimi ryhmälle mutta sen nimisiä eri paikkakunnille on vaikka kuinka paljon. Eroavatko näiden ryhmien keskustelut toisistaan ja miten? Ruotsinkielisessä ryhmässä julkaistaan enimmäkseen kauniita kuvia Raaseporin maisemista, Tammisaaresta enimmäkseen. Tunnelmia ja merimaisemia. Knipan taitaa olla yksi suosituimmista kuvauskohteista ja sittenhän on Trädet, Puu, joka seisoo yksinään rantakivikossa. Keskustelunaiheita on vähemmän, mutta ne äityvät joskus sellaiselle tasolle että moderaattorit joutuvat sulkemaan koko keskustelun. Viime aikoina si

Ravintolakierros Tammisaaressa

Vanha teksti vaatii päivitystä! Tuleva kesäkausi riippuu jo toistamiseen ajattelusta "jos Korona suo" mutta ilman toivoa ei ole elämää. Kukapa olisi uskonut, että pandemia iskee näin kovaa ja pitkään. Kovimpiin kärsijöihin kuuluvat ravintolat, jotka ovat nyt yli vuoden määrätty joko pysymään kokonaan kiinni tai toimimaan vajailla tehoilla. Toivottavasti selviävät kurimuksesta ja jatkavat sekä paikallisten että vierailijoiden ilahduttamista tästäkin eteenpäin. Tätä kirjoittaessa jännitetään vielä sitä, saavatko ravintolat avata viikon päästä ja millaisin rajoituksin.  Tammisaressa Knipan on vaihtanut omistajaa. Sea Front ei pitänyt ravintolaa viime koronakesänä auki ollenkaan, ainoastaan hotellin. Vanha Gnägget on vuokrattu monien käänteiden jälkeen mutta multa hävis tieto siitä mikä siihen nyt sitten on tulossa. (Siinä oli ennen Naturum). Lounaskahvila Papaya kävelykadulla on lopettanut. Kävelykadun takana ollut entisen Lazy cowboyn tiloissa on ollut tuulista, siinä on nyt ko

Muistojen Tammiharju

Opiskelin mielisairaanhoitajaksi Tammisaaressa 1980-luvun lopulla, jolloin täällä oli vielä oma sairaanhoito-oppilaitos, Ekenäs Sjukvårdsläröanstalt.   Palasin Tammisaareen ja Tammiharjuun vuonna 2008. Tammiharju, kunniakas muistossa! Vuonna 1924 tuli perustettavaksi Uudenmaan ruotsinkielisten kuntien tarpeisiin 102-paikkainen piirimielisairaala, Distriktsinnesjukhuset i Ekenäs. Säästäväisyyssyistä (silloinkin!) mielisairaalaksi saneerattiin Venäjän armeijan vuosina 1910-12 rakentamat tykistökasarmirakennukset. Sairaalaa laajennettiin vuonna 1927 vielä yksi kasarmirakennus. Uusi puoli eli päärakennus rakennettiin vuonna 1930. Knipnäsin rakennus ostettiin vuonna 1936, jonka jälkeen piirimielisairaalassa oli yhteensä 528 sairaansijaa. Enimmillään sairaalassa oli vuodepaikkoja yli 600. Lastenpsykiatrinen osasto perustettiin vuonna 1973 entiseen ylilääkärin taloon. Sairaanhoitopiirin toiminta käynnistyi vuoden 1952 mielisairaslain perusteella. (Lähteenä tässä blogissa: Sirkka Törröne