Siirry pääsisältöön

Tammisaaresta pois ja takaisin

Ukko-Pekka vierailee Tammisaaressa

Tammisaaressa on junarata ja sillä kulkee minijuna, taajamajuna eli kiskobussi, Karjaan ja Hangon väliä. Seitsemän vuoroa päivässä. Arkisin. Lisäksi pari junabussia eli junan aikatauluihin sovitettua bussivuoroa. Viikonloppuna vuoroja on vähemmän. Hymyilyttää, eikö totta. Mutta suorastaan naurattaa, kun kuulee juhlallisen automaattikuulutuksen ”taajamajuna Hankoon saapuu raiteelle yksi ja lähtee raiteelta yksi”… Täällä on siis tasan yksi raidepari ja sillä ajaa yksi dieselveturi…Lisäksi olen nähnyt ihmisiä bussipysäkeillä joten kyllä täällä toimii bussiliikennekin. Turkuun ja Helsinkiin on kätevä mennä junalla niin ei tarvitse stressata ison kaupungin liikennettä auton ratissa. Molempiin kaupunkeihin pääsee muutamaa minuuttia vaille tunnissa Karjaalta mikäli ei satu viivästyksiä. Karjaalle juna menee vartissa eikä autolla pääse sen nopeammin.

Raasepori on laaja kaupunki, Tammisaaresta on noin 35 kilometriä Bromarviin ja Fiskarsiin ja täällä on useita vielä pienempiä kyliä. Sisäisestä julkisesta liikenteestä en osaa sanoa, sillä auto on täällä välttämätön. Hankoon tulee 35 kilometriä, Saloon noin 60 ja Lohjalle 50 kilometriä. Karjaa on suoralla raideyhteydellä kiinni sekä Helsingissä että Turussa ja sijaitsee melko tarkkaan näiden kaupunkien puolivälissä. On enemmän kuin valitettavaa, että paikallisjunayhteys Helsingistä Karjaalle lopetettiin muutama vuosi sitten. Viimeinen juna Helsingistä millä pääsee Tammisaareen asti, lähtee klo 20.37.  Jos siitä myöhästyy, junalla ei sitten pääsekään kuin Kirkkonummelle ja sieltä eteenpäin vain taksilla. Helsingin teatterit ja konsertit saa siis unohtaa mikäli aikoo kulkea yleisillä. Bussit kulkevat vielä huonommin, viimeinen taitaa lähteä ennen kuutta. Turun satamaan on sentään Karjaalta suora yhteys junalla laivojen lähtöjen mukaan, muuten aikataulut vastaavat Helsingin aikoja. Ei ole kehumista yhteyksissä.

Tietä pitkin tänne itä-länsi- suunnassa kuljetaan kantatie 51:stä Kirkkonummen kautta tai Hanko-Hyvinkää-tietä eli 25:sta pitkin Lohjan kautta. Helsingistä matkaa tulee noin 100 kilometriä. Pohjoinen väylä Saloon ja Turun suuntaan on kantatie 52. Pääkaupunkiseudun suunnassa on riesana aktiiviset peltipoliisit. Itselläni on onneton taipumus ajaa kameraan 60-80 km/h alueella juuri sen verran ylinopeutta että rapsahtaa sakot. Voin kertoa kokemuksesta, että kun on kahdet sakot alla vuoden sisään, niin on tuskanhiki otsassa kun täältä lähtee ajamaan pääkaupunkiseudun suuntaan. Kerran multa on mennyt korttikin hyllylle kun tuli kolmannet sakot kahdeksan päivää ennen kuin olisi ensimmäinen sakko mennyt yli vuoden. Kuuden viikon ajokielto ja kortti veks sen aikaa. Ja jok´ikinen sakko on tullut ihan vaan omissa ajatuksissa ajaessa minimisakkorajalla, ei tarkoituksella kaahaamisesta. Paitsi kerran ajoin Pohjanlahden sillalla 17 kilsaa yli kevätriemussa, kun olin juuri saanut kuulla että meri on auennut jäistä. Salon suuntaan tätä riesaa ei ole, Hankoon päin on.

Toinen varomisen aihe täälläpäin ajaessa on hirvet ja peurat. Nykyisin ei tee mieli ajaa kovaa pimeällä, koska ajoin pahan peurakolarin viime syksynä Lohjalta tullessa. 25-tie on pimeä, kapea ja mutkainen muutenkin. Vaikka kuinka yrittää varoa, niin eläin tulee joskus niin nopeasti että mitään ei ehdi tehdä. Peurankin kokoinen eläin tekee pahaa jälkeä jos se osuu suoraan auton kulmaan tai eteen. Auton etuosa kasassa mutta kuski kunnossa omassa tapauksessani. Onneksi oli Kasko.


Tammisaaresta etelään on saaristo ja sinne mennään sitten veneellä. Skåldölle pääsee lossilla tietä pitkin mutta varsinaisia yhteysaluksia täällä ei ole. Tammisaaren saaristo on luonnonpuistoaluetta. Kesäisin järjestetään veneretkiä ainakin Jussarölle, muuten pitää ajaa joko omalla tai taksiveneellä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ravintolakierros Tammisaaressa

Tammisaari on pieni kaupunki, mutta täällä on kivoja ravintoloita ja ennen kaikkea pikkukaupunkitunnelmaa. Se mikä puuttuu trendikkyydestä ja tyylikkyydestä, korvautuu moninkertaisesti tuttavallisuudella ja kotoisuudella. Kun muutin tänne, olin täysin uuvuksissa, pari kovaa vuotta takana ja muutama vielä edessä silloin. Olin sinkku, asuin ankeassa työasunnossa lähes vuoden ja oli kova hinku tutustua uusiin ihmisiin. Niinpä kävin paljon baareissa. Erityisesti Santa Fe:ssä, joka oli kaupungin ykkösmesta silloin ja on sitä vieläkin.
Santa Fe:hen liitty paljon muistoja aivan alkuajoilta. Muistan tarkkaan silloiset tarjoilijat, muistan kuka oli se kaupunkilainen, jonka kanssa juttelin ensimmäiseksi työkavereita lukuun ottamatta. Muutin tänne loppukesästä, turistisesonki oli jo päättynyt joten en löytänyt silloin vielä kesäravintoloita. Syksyn mittaan aloin sitten käydä yhä enemmän tässä baarissa. Koska olin vuorotöissä, tuli käytyä arkisinkin. Tulin tuntemaan paikan vakioasiakkaat, jotka…

Muistojen Tammiharju

Opiskelin mielisairaanhoitajaksi Tammisaaressa 1980-luvun lopulla, jolloin täällä oli vielä oma sairaanhoito-oppilaitos, Ekenäs Sjukvårdsläröanstalt. Palasin Tammisaareen ja Tammiharjuun vuonna 2008. Tammiharju, kunniakas muistossa!
Vuonna 1924 tuli perustettavaksi Uudenmaan ruotsinkielisten kuntien tarpeisiin 102-paikkainen piirimielisairaala, Distriktsinnesjukhuset i Ekenäs. Säästäväisyyssyistä (silloinkin!) mielisairaalaksi saneerattiin Venäjän armeijan vuosina 1910-12 rakentamat tykistökasarmirakennukset. Sairaalaa laajennettiin vuonna 1927 vielä yksi kasarmirakennus. Uusi puoli eli päärakennus rakennettiin vuonna 1930. Knipnäsin rakennus ostettiin vuonna 1936, jonka jälkeen piirimielisairaalassa oli yhteensä 528 sairaansijaa. Enimmillään sairaalassa oli vuodepaikkoja yli 600. Lastenpsykiatrinen osasto perustettiin vuonna 1973 entiseen ylilääkärin taloon. Sairaanhoitopiirin toiminta käynnistyi vuoden 1952 mielisairaslain perusteella. (Lähteenä tässä blogissa: Sirkka Törrönen: Tam…

Ramsholmen ja valkovuokot

Tammisaaressa on tammia, paljon tammia. Mutta täällä on myös Suomen ilmastossa ainutlaatuinen keskieurooppalainen lehtimetsä, jonka pohjoisin vyöhyke ulottuu tänne etelärannikolle. Alue on kahdesta saaresta muodostunut Hagen-Ramsholmen-Högholmen. Erikseen mainitaan myös Gåsören, jonne kuivaan aikaan pystyy kävelemään kumisaappailla; sekin on nimittäin saari. Hagenista Ramsholmenille ja sieltä Högholmenille johtaa kauniit puusillat.

Ramsholmenin alue on ollut 1800-luvulla laidunmaata. Kun kiinnostus luontoa kohtaan lisääntyi vuosisadan loppua kohti, sinne alettiin istuttaa jaloja puulajeja, jotka sitten ovat otollisissa olosuhteissa lisääntyneet. Ramsholmenissa on vieläkin jäljellä tanssilava ulkohuusseineen. Siellä kuulemma on 1970-luvulla esiintynyt itse Hurriganes monen muun kuuluisuuden lisäksi. Ilmeisesti viime vuodesta alkaen sinne on suunniteltu erilaisia tapahtumia; paikka pyritään elvyttämään. Ramsholmenissa on ennen ollut myös kesäteatteri, jossa vielä on nähtävissä katsojie…