Siirry pääsisältöön

Tammisaaresta pois ja takaisin

Ukko-Pekka vierailee Tammisaaressa

Tammisaaressa on junarata ja sillä kulkee minijuna, taajamajuna eli kiskobussi, Karjaan ja Hangon väliä. Seitsemän vuoroa päivässä. Arkisin. Lisäksi pari junabussia eli junan aikatauluihin sovitettua bussivuoroa. Viikonloppuna vuoroja on vähemmän. Hymyilyttää, eikö totta. Mutta suorastaan naurattaa, kun kuulee juhlallisen automaattikuulutuksen ”taajamajuna Hankoon saapuu raiteelle yksi ja lähtee raiteelta yksi”… Täällä on siis tasan yksi raidepari ja sillä ajaa yksi dieselveturi…Lisäksi olen nähnyt ihmisiä bussipysäkeillä joten kyllä täällä toimii bussiliikennekin. Turkuun ja Helsinkiin on kätevä mennä junalla niin ei tarvitse stressata ison kaupungin liikennettä auton ratissa. Molempiin kaupunkeihin pääsee muutamaa minuuttia vaille tunnissa Karjaalta mikäli ei satu viivästyksiä. Karjaalle juna menee vartissa eikä autolla pääse sen nopeammin.

Raasepori on laaja kaupunki, Tammisaaresta on noin 35 kilometriä Bromarviin ja Fiskarsiin ja täällä on useita vielä pienempiä kyliä. Sisäisestä julkisesta liikenteestä en osaa sanoa, sillä auto on täällä välttämätön. Hankoon tulee 35 kilometriä, Saloon noin 60 ja Lohjalle 50 kilometriä. Karjaa on suoralla raideyhteydellä kiinni sekä Helsingissä että Turussa ja sijaitsee melko tarkkaan näiden kaupunkien puolivälissä. On enemmän kuin valitettavaa, että paikallisjunayhteys Helsingistä Karjaalle lopetettiin muutama vuosi sitten. Viimeinen juna Helsingistä millä pääsee Tammisaareen asti, lähtee klo 20.37.  Jos siitä myöhästyy, junalla ei sitten pääsekään kuin Kirkkonummelle ja sieltä eteenpäin vain taksilla. Helsingin teatterit ja konsertit saa siis unohtaa mikäli aikoo kulkea yleisillä. Bussit kulkevat vielä huonommin, viimeinen taitaa lähteä ennen kuutta. Turun satamaan on sentään Karjaalta suora yhteys junalla laivojen lähtöjen mukaan, muuten aikataulut vastaavat Helsingin aikoja. Ei ole kehumista yhteyksissä.

Tietä pitkin tänne itä-länsi- suunnassa kuljetaan kantatie 51:stä Kirkkonummen kautta tai Hanko-Hyvinkää-tietä eli 25:sta pitkin Lohjan kautta. Helsingistä matkaa tulee noin 100 kilometriä. Pohjoinen väylä Saloon ja Turun suuntaan on kantatie 52. Pääkaupunkiseudun suunnassa on riesana aktiiviset peltipoliisit. Itselläni on onneton taipumus ajaa kameraan 60-80 km/h alueella juuri sen verran ylinopeutta että rapsahtaa sakot. Voin kertoa kokemuksesta, että kun on kahdet sakot alla vuoden sisään, niin on tuskanhiki otsassa kun täältä lähtee ajamaan pääkaupunkiseudun suuntaan. Kerran multa on mennyt korttikin hyllylle kun tuli kolmannet sakot kahdeksan päivää ennen kuin olisi ensimmäinen sakko mennyt yli vuoden. Kuuden viikon ajokielto ja kortti veks sen aikaa. Ja jok´ikinen sakko on tullut ihan vaan omissa ajatuksissa ajaessa minimisakkorajalla, ei tarkoituksella kaahaamisesta. Paitsi kerran ajoin Pohjanlahden sillalla 17 kilsaa yli kevätriemussa, kun olin juuri saanut kuulla että meri on auennut jäistä. Salon suuntaan tätä riesaa ei ole, Hankoon päin on.

Toinen varomisen aihe täälläpäin ajaessa on hirvet ja peurat. Nykyisin ei tee mieli ajaa kovaa pimeällä, koska ajoin pahan peurakolarin viime syksynä Lohjalta tullessa. 25-tie on pimeä, kapea ja mutkainen muutenkin. Vaikka kuinka yrittää varoa, niin eläin tulee joskus niin nopeasti että mitään ei ehdi tehdä. Peurankin kokoinen eläin tekee pahaa jälkeä jos se osuu suoraan auton kulmaan tai eteen. Auton etuosa kasassa mutta kuski kunnossa omassa tapauksessani. Onneksi oli Kasko.


Tammisaaresta etelään on saaristo ja sinne mennään sitten veneellä. Skåldölle pääsee lossilla tietä pitkin mutta varsinaisia yhteysaluksia täällä ei ole. Tammisaaren saaristo on luonnonpuistoaluetta. Kesäisin järjestetään veneretkiä ainakin Jussarölle, muuten pitää ajaa joko omalla tai taksiveneellä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Somekeskustelut Raaseporissa

 Tällä kertaa katsaus siihen, mistä täällä Raaseporissa eri facebook-ryhmissä keskustellaan. Itse kuulun muutamiin paikallisiin ja pääseen lukemaan yhtä. Luultavasti jokaisella kylällä on oma fb-ryhmä, puskaradio-tyyppisiä on ainakin kaksi. Kirpputori- ja tavaranvaihtoryhmiä ainakin kaksi. Ryhmät, joihin itse kuulun, ovat yleensä suomenkielisiä tai kaksikielisiä. Ruotsinkielisillä on ryhmä "Du vet att du är från Ekenäs Finland om..." Pitkä nimi ryhmälle mutta sen nimisiä eri paikkakunnille on vaikka kuinka paljon. Eroavatko näiden ryhmien keskustelut toisistaan ja miten? Ruotsinkielisessä ryhmässä julkaistaan enimmäkseen kauniita kuvia Raaseporin maisemista, Tammisaaresta enimmäkseen. Tunnelmia ja merimaisemia. Knipan taitaa olla yksi suosituimmista kuvauskohteista ja sittenhän on Trädet, Puu, joka seisoo yksinään rantakivikossa. Keskustelunaiheita on vähemmän, mutta ne äityvät joskus sellaiselle tasolle että moderaattorit joutuvat sulkemaan koko keskustelun. Viime aikoina si

Ravintolakierros Tammisaaressa

Vanha teksti vaatii päivitystä! Tuleva kesäkausi riippuu jo toistamiseen ajattelusta "jos Korona suo" mutta ilman toivoa ei ole elämää. Kukapa olisi uskonut, että pandemia iskee näin kovaa ja pitkään. Kovimpiin kärsijöihin kuuluvat ravintolat, jotka ovat nyt yli vuoden määrätty joko pysymään kokonaan kiinni tai toimimaan vajailla tehoilla. Toivottavasti selviävät kurimuksesta ja jatkavat sekä paikallisten että vierailijoiden ilahduttamista tästäkin eteenpäin. Tätä kirjoittaessa jännitetään vielä sitä, saavatko ravintolat avata viikon päästä ja millaisin rajoituksin.  Tammisaressa Knipan on vaihtanut omistajaa. Sea Front ei pitänyt ravintolaa viime koronakesänä auki ollenkaan, ainoastaan hotellin. Vanha Gnägget on vuokrattu monien käänteiden jälkeen mutta multa hävis tieto siitä mikä siihen nyt sitten on tulossa. (Siinä oli ennen Naturum). Lounaskahvila Papaya kävelykadulla on lopettanut. Kävelykadun takana ollut entisen Lazy cowboyn tiloissa on ollut tuulista, siinä on nyt ko

Muistojen Tammiharju

Opiskelin mielisairaanhoitajaksi Tammisaaressa 1980-luvun lopulla, jolloin täällä oli vielä oma sairaanhoito-oppilaitos, Ekenäs Sjukvårdsläröanstalt.   Palasin Tammisaareen ja Tammiharjuun vuonna 2008. Tammiharju, kunniakas muistossa! Vuonna 1924 tuli perustettavaksi Uudenmaan ruotsinkielisten kuntien tarpeisiin 102-paikkainen piirimielisairaala, Distriktsinnesjukhuset i Ekenäs. Säästäväisyyssyistä (silloinkin!) mielisairaalaksi saneerattiin Venäjän armeijan vuosina 1910-12 rakentamat tykistökasarmirakennukset. Sairaalaa laajennettiin vuonna 1927 vielä yksi kasarmirakennus. Uusi puoli eli päärakennus rakennettiin vuonna 1930. Knipnäsin rakennus ostettiin vuonna 1936, jonka jälkeen piirimielisairaalassa oli yhteensä 528 sairaansijaa. Enimmillään sairaalassa oli vuodepaikkoja yli 600. Lastenpsykiatrinen osasto perustettiin vuonna 1973 entiseen ylilääkärin taloon. Sairaanhoitopiirin toiminta käynnistyi vuoden 1952 mielisairaslain perusteella. (Lähteenä tässä blogissa: Sirkka Törröne