Siirry pääsisältöön

Digikammo


Suomessa ollaan erittäin edistyksellisiä. Niin edistyksellisiä, että peruspalvelut, kuten pankki-, vero- ja Kela:n palvelut on siirretty nettiin niin tehokkaasti, että ongelmien sattuessa mistään ei saa mitään tietoa. Puhelinnumeroihin on pitkät, usein maksulliset jonotukset, chat linet on usein tukossa eikä niihin pääse ollenkaan jos on tietokoneongelmia. Pankkiin ja Kela:n pääsee vain ajanvarauksella tai ne on auki vain muutaman tunnin viikossa, jolloin jonot ulottuvat pihalle asti. Miten näin huonoksi on voinut mennä?

Opiskelen markkinointiviestintää, jossa lähiopetusta on minimaalisen vähän mutta itsenäistä opiskelua sitäkin enemmän. Tässä on saanut perehtyä digitaalisiin tehtävänantoihin ja -palautuksiin. On Wilmaa, Digicampusta, Office 365 ja pilvipalvelu OneDrive. Näissä on sisällä kaksi sähköpostijärjestelmää ja lisäksi yleinen s-posti, joita monilla on kaksi, sekä työ- että siviilikäyttöön. Että sähköposteja piisaa. Lisäksi tulee Googlen tarjoamien erillisten systeemien kuten YouTuben käyttäjätilit. Sitä voisi luulla että opiskellen näihin tulisi tutuksi mutta takkuisaa on. Käyttäjätunnuksia ja salasanoja alkaa muutenkin olla kymmeniä.

Olemme juuri selvittäneet kaksi päivää sitä, miten eläkeläisen satunnainen työkeikka hoidetaan verokirjalla silloin kun ei ole firmaa joka voi laskuttaa. Ja savu tulee nyt korvista. Verokortti pitää tilata netistä. Ok. Mutta mistä saa tietoon eläkkeen tähän asti kertynyt summa plus maksettu ennakkovero? Tietoa ei löydy mistään. Toinen soitti ruotsinkieliseen palvelunumeroon, josta ohjattiin takaisin nettiin. Itse soitin suomenkieliseen palvelunumeroon, josta sentään sai avun ja palvelun. Nämä summat, mitkä pitää syöttää Omaveron omalle sivulle, tulee eläkkeen maksajalta, jonne pitää siis ottaa yhteys. Netin kautta tietty. Tämä virkailija tosin oli tarpeeksi ystävällinen kokeillakseen, saako verotoimisto selville tämän suoraan. Ja niin onnellisesti kävi, että saimme puhelimitse tarvittavat luvut. Hämmennyksen lisäksi tarjottiin alennettua veroprosenttia joulukuulle sekä eläke- että työtulolle, vaikka veroprosentin olisi kaiken järjen mukaan pitänyt nousta. Onko siis niin, että verorobotti on perinyt liikaa veroa eläkeläiseltä, koska palautukset ovat olleet tupakka-askin luokkaa? Eilenhän tästä juuri uutisoitiin.  Nyt tekisi mieli huutaa isoilla kirjaimilla, että miten ihmeessä kukaan työssäkävijä, vajaatoiminen tai vanha ihminen selviää tällaisesta, kun menee aikaa, hermot, ikä ja terveys ennen kuin asiat selviävät.

Tammisaaressa on auki nykyisin vain Säästöpankki, muut pankit toimivat vain ajanvarausperiaatteella. Karjaan Aktia sentään toimii joka päivä. Tammisaaressa tilataan aika pankkeihin ja Kela:n. Tämä on tosin valtakunnallista kehitystä, ei Raaseporin vika. Itse osaan juuri ja juuri ostaa junalipun automaatista- silloin kun se toimii- ja onneksi sellaisen voi ostaa myös aseman vieressä olevalta R-kioskilta. En vain suostu ottamaan käyttöön mitään matkalippuappia. Mitä jos puhelin menee latauksesta? Tai on nettihäiriö?



Tämä savut korvista- blogipäivitys ansaitsee kauniin ja seesteisen kuvan Tammisaaren rannoilta. ZEN!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Somekeskustelut Raaseporissa

 Tällä kertaa katsaus siihen, mistä täällä Raaseporissa eri facebook-ryhmissä keskustellaan. Itse kuulun muutamiin paikallisiin ja pääseen lukemaan yhtä. Luultavasti jokaisella kylällä on oma fb-ryhmä, puskaradio-tyyppisiä on ainakin kaksi. Kirpputori- ja tavaranvaihtoryhmiä ainakin kaksi. Ryhmät, joihin itse kuulun, ovat yleensä suomenkielisiä tai kaksikielisiä. Ruotsinkielisillä on ryhmä "Du vet att du är från Ekenäs Finland om..." Pitkä nimi ryhmälle mutta sen nimisiä eri paikkakunnille on vaikka kuinka paljon. Eroavatko näiden ryhmien keskustelut toisistaan ja miten? Ruotsinkielisessä ryhmässä julkaistaan enimmäkseen kauniita kuvia Raaseporin maisemista, Tammisaaresta enimmäkseen. Tunnelmia ja merimaisemia. Knipan taitaa olla yksi suosituimmista kuvauskohteista ja sittenhän on Trädet, Puu, joka seisoo yksinään rantakivikossa. Keskustelunaiheita on vähemmän, mutta ne äityvät joskus sellaiselle tasolle että moderaattorit joutuvat sulkemaan koko keskustelun. Viime aikoina si

Ravintolakierros Tammisaaressa

Vanha teksti vaatii päivitystä! Tuleva kesäkausi riippuu jo toistamiseen ajattelusta "jos Korona suo" mutta ilman toivoa ei ole elämää. Kukapa olisi uskonut, että pandemia iskee näin kovaa ja pitkään. Kovimpiin kärsijöihin kuuluvat ravintolat, jotka ovat nyt yli vuoden määrätty joko pysymään kokonaan kiinni tai toimimaan vajailla tehoilla. Toivottavasti selviävät kurimuksesta ja jatkavat sekä paikallisten että vierailijoiden ilahduttamista tästäkin eteenpäin. Tätä kirjoittaessa jännitetään vielä sitä, saavatko ravintolat avata viikon päästä ja millaisin rajoituksin.  Tammisaressa Knipan on vaihtanut omistajaa. Sea Front ei pitänyt ravintolaa viime koronakesänä auki ollenkaan, ainoastaan hotellin. Vanha Gnägget on vuokrattu monien käänteiden jälkeen mutta multa hävis tieto siitä mikä siihen nyt sitten on tulossa. (Siinä oli ennen Naturum). Lounaskahvila Papaya kävelykadulla on lopettanut. Kävelykadun takana ollut entisen Lazy cowboyn tiloissa on ollut tuulista, siinä on nyt ko

Muistojen Tammiharju

Opiskelin mielisairaanhoitajaksi Tammisaaressa 1980-luvun lopulla, jolloin täällä oli vielä oma sairaanhoito-oppilaitos, Ekenäs Sjukvårdsläröanstalt.   Palasin Tammisaareen ja Tammiharjuun vuonna 2008. Tammiharju, kunniakas muistossa! Vuonna 1924 tuli perustettavaksi Uudenmaan ruotsinkielisten kuntien tarpeisiin 102-paikkainen piirimielisairaala, Distriktsinnesjukhuset i Ekenäs. Säästäväisyyssyistä (silloinkin!) mielisairaalaksi saneerattiin Venäjän armeijan vuosina 1910-12 rakentamat tykistökasarmirakennukset. Sairaalaa laajennettiin vuonna 1927 vielä yksi kasarmirakennus. Uusi puoli eli päärakennus rakennettiin vuonna 1930. Knipnäsin rakennus ostettiin vuonna 1936, jonka jälkeen piirimielisairaalassa oli yhteensä 528 sairaansijaa. Enimmillään sairaalassa oli vuodepaikkoja yli 600. Lastenpsykiatrinen osasto perustettiin vuonna 1973 entiseen ylilääkärin taloon. Sairaanhoitopiirin toiminta käynnistyi vuoden 1952 mielisairaslain perusteella. (Lähteenä tässä blogissa: Sirkka Törröne