Siirry pääsisältöön

Hautausmaat


Olen hautapongari. Siihen ei liity mitään synkkämielistä, päinvastoin, milloinkaan en pelkää kuolemaa vähemmän kuin samoillessani hautausmaalla. Historia havisee! Koluan joki´kisen kalmiston ja kirkon mikä matkan varrelle sattuu mikäli vain aikaa on.


Hietaniemen hautausmaa Helsingissä on näistä ehdottomasti paras. Sinne on haudattu suurin osa niistä, jotka ovat jättäneet lähtemättömän vaikutuksensa maahamme. Viimeksi vietin siellä neljä tuntia. Sinä vuonna olin lukenut ahmien elämäkertoja, muistelmia ja kirjeenvaihtoa menneiden vaikuttajien kesken. Siihen aikaan perheet olivat isoja, kulttuurivaikuttajat seurustelivat omissa piireissään ja avioituivat pitkälti keskenään. Lukuisat merkkisuvut kietoutuivat toisiinsa kiinnostavalla tavalla. Hetki jolloin seisoin Elisabeth Järnefeltin haudan ääressä samaan aikaan kun luin hänen kirjeenvaihtoaan Aino Sibeliuksen kanssa oli niin vaikuttava, että koin sen ihan konkreettisesti selkäpiissä. Tiedän, missä on Sibeliusten 2-vuotiaana kuumeeseen kuolleen tyttären hauta. Sibeliukset itse on haudattu Järvenpäähän Ainolan pihamaalle. Hauskinta oli löytää eri elämäkerroissa mainittuja muita, ei niin tunnettuja ihmisiä. Mietin, oliko L. Onervan elämäkerrassa mainitussa lapsijoukossa oma mummini, koska asustelivat vain muutamia kilometrejä toisistaan Espoossa ja ajankohta täsmää. Helene Schjerfbeck lepää Hietaniemessä ja hänhän asui Tammisaaressa parikymmentä vuotta pitkän elämänsä aikana. Hietaniemen hautausmaasta on olemassa virtuaalinen kävelykierros ja opastus netissä. Sen toimistosta on saatavilla hautakartta, jonka perusteella voi bongailla merkkihenkilöitä.

Raaseporissa on useita keskiaikaisia kirkkoja ja niillä hautausmaat. Pohjan kirkkomaalta etsin viimeksi marsalkka Mannerheimin äidin hautaa mutta en löytänyt. Hedvig Mannerheim oli syntyjään von Julin, suku joka perusti Fiskarsin ruukin. Äidistä löytyy hyvin vähän tietoja netistä, mutta hän kuoli vain 36-vuotiaana Pohjassa palattuaan oman perheensä luokse. Aviomies hylkäsi hänet seitsemän lapsen kanssa ja häipyi Pariisiin perheen köyhdyttyä epäonnisten liiketoimien takia. Hautausmaalla on useita von Julin-suvun näyttäviä sukuhautoja mutta ei Hedvigiä. Olisiko niin, että Hedvigin lkuollessa sukuhautoja ei ollut vielä perustettu ja yksittäinen hauta olisi kadonnut? Vai oliko hylätty vaimo ja äiti liian vähäpätöinen sukuhautaan? Onneton kohtalo kuitenkin. Marskin isä eleli täyden elämän, menestyi myöhemmin liiketoimissakin ja perusti uuden perheen.



Tammisaaressa on kaksi hautausmaata päätien eli Raaseporintien varrella. Pyhäinpäivänä ja jouluna ne loistavat kynttilämerenä ja tarjoavat vaikuttavan näyn pelkästään ohi ajaessa. Siellä lepää jo useita täällä tutuksi tullutta. Yksi hauta on mulla kuitenkin etsimättä. Siihen on haudattu Venäjän tsaarin hovin aikainen aatelisnainen, joka lähti ennen vallankumousta äitinsä kanssa Suomen Turkuun. Elätti itsensä opettajana, meni myöhemmin naimisiin hankolaisen koulun rehtorin kanssa ja perhe muutti sittemmin Tammisaareen, jonne molemmat puolisot on haudattu. Äiti on Turun hautausmaalla. Tämän jutun luin jostain lehdestä pari vuotta sitten. Menneiden sukupolvien kohtalot tuovat lohtua nykyaikaan, joka tuntuu muuttuvan yhä epävarmemmaksi ja hullummaksi.        

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ravintolakierros Tammisaaressa

Tammisaari on pieni kaupunki, mutta täällä on kivoja ravintoloita ja ennen kaikkea pikkukaupunkitunnelmaa. Se mikä puuttuu trendikkyydestä ja tyylikkyydestä, korvautuu moninkertaisesti tuttavallisuudella ja kotoisuudella. Kun muutin tänne, olin täysin uuvuksissa, pari kovaa vuotta takana ja muutama vielä edessä silloin. Olin sinkku, asuin ankeassa työasunnossa lähes vuoden ja oli kova hinku tutustua uusiin ihmisiin. Niinpä kävin paljon baareissa. Erityisesti Santa Fe:ssä, joka oli kaupungin ykkösmesta silloin ja on sitä vieläkin.
Santa Fe:hen liitty paljon muistoja aivan alkuajoilta. Muistan tarkkaan silloiset tarjoilijat, muistan kuka oli se kaupunkilainen, jonka kanssa juttelin ensimmäiseksi työkavereita lukuun ottamatta. Muutin tänne loppukesästä, turistisesonki oli jo päättynyt joten en löytänyt silloin vielä kesäravintoloita. Syksyn mittaan aloin sitten käydä yhä enemmän tässä baarissa. Koska olin vuorotöissä, tuli käytyä arkisinkin. Tulin tuntemaan paikan vakioasiakkaat, jotka…

Muistojen Tammiharju

Opiskelin mielisairaanhoitajaksi Tammisaaressa 1980-luvun lopulla, jolloin täällä oli vielä oma sairaanhoito-oppilaitos, Ekenäs Sjukvårdsläröanstalt. Palasin Tammisaareen ja Tammiharjuun vuonna 2008. Tammiharju, kunniakas muistossa!
Vuonna 1924 tuli perustettavaksi Uudenmaan ruotsinkielisten kuntien tarpeisiin 102-paikkainen piirimielisairaala, Distriktsinnesjukhuset i Ekenäs. Säästäväisyyssyistä (silloinkin!) mielisairaalaksi saneerattiin Venäjän armeijan vuosina 1910-12 rakentamat tykistökasarmirakennukset. Sairaalaa laajennettiin vuonna 1927 vielä yksi kasarmirakennus. Uusi puoli eli päärakennus rakennettiin vuonna 1930. Knipnäsin rakennus ostettiin vuonna 1936, jonka jälkeen piirimielisairaalassa oli yhteensä 528 sairaansijaa. Enimmillään sairaalassa oli vuodepaikkoja yli 600. Lastenpsykiatrinen osasto perustettiin vuonna 1973 entiseen ylilääkärin taloon. Sairaanhoitopiirin toiminta käynnistyi vuoden 1952 mielisairaslain perusteella. (Lähteenä tässä blogissa: Sirkka Törrönen: Tam…

Ramsholmen ja valkovuokot

Tammisaaressa on tammia, paljon tammia. Mutta täällä on myös Suomen ilmastossa ainutlaatuinen keskieurooppalainen lehtimetsä, jonka pohjoisin vyöhyke ulottuu tänne etelärannikolle. Alue on kahdesta saaresta muodostunut Hagen-Ramsholmen-Högholmen. Erikseen mainitaan myös Gåsören, jonne kuivaan aikaan pystyy kävelemään kumisaappailla; sekin on nimittäin saari. Hagenista Ramsholmenille ja sieltä Högholmenille johtaa kauniit puusillat.

Ramsholmenin alue on ollut 1800-luvulla laidunmaata. Kun kiinnostus luontoa kohtaan lisääntyi vuosisadan loppua kohti, sinne alettiin istuttaa jaloja puulajeja, jotka sitten ovat otollisissa olosuhteissa lisääntyneet. Ramsholmenissa on vieläkin jäljellä tanssilava ulkohuusseineen. Siellä kuulemma on 1970-luvulla esiintynyt itse Hurriganes monen muun kuuluisuuden lisäksi. Ilmeisesti viime vuodesta alkaen sinne on suunniteltu erilaisia tapahtumia; paikka pyritään elvyttämään. Ramsholmenissa on ennen ollut myös kesäteatteri, jossa vielä on nähtävissä katsojie…