Siirry pääsisältöön

Talvi Tammisaaressa


Suomessa on nyt alkanut talvi, pohjoisessa jo luminenkin. Täällä etelärannikolla meri pitää lämpöä yllä pidempään, pysyvä lumipeite tulee usein vasta uuden vuoden puolella. Nyt on ollut monta vähälumista talvea peräkkäin, mutta vuosina 2011-13 oli niin paljon lunta, että sitä ei lopulta enää meinannut saada kolattua mihinkään. Sitä en itse kaipaa, mulle sopii vaikka sataisi vettä viistoon koko talven. Tiedän kuitenkin monia, jotka pitävät lumitalvista. Onhan siinä se puoli, että silloin on valoisampaa kun taas vesitalvina on täysin mustaa iltaisin. Mutta ne lumityöt…jos nimittäin asuu sellaisessa talossa että ne on tehtävä tse.

Tammisaari on ihana kesäkaupunki, mutta kyllä täällä tapahtuu talvisinkin. Periaatteella pieni on kaunista, erilaisia tapahtumia on kunhan vain itse näkee vähän vaivaa niiden etsimisessä. Netissä on Raaseporin tapahtumakalenteri, johon yhä useampi tapahtuma on merkitty. Ensinnäkin on perinteiset joulumarkkinat. Tänä vuonna järjestettiin ensimmäistä kertaa pimeä viikonloppu marraskuun alussa. Kirkossa on erilaisia konsertteja varsinkin joulun alla, monet niistä maksuttomia. Viimeksi kävin kuuntelemassa Mozartin Requiemin. Kareliassa on erilaisia konsertteja, esimerkiksi tänä iltana siellä soi jazz. Kirjastossa on ympäri vuoden taidenäyttely ja onhan täällä myös maineikas EKTA-museo/näyttelytila. Talven ankeus taittuu kyllä, kunhan pitää itsensä ajan hermolla ja aktiivisena myös tämän pimeän vuodenajan.

Paikalliset ravintolat ovat alkaneet järjestää erilaisia teemailtoja, kuten Fyren viime perjantaina Kreikka-illan ja Santa Fe:llä on mm.  perinteinen Oktoberfest-teema. Källaren järjestää ruotsinkielisiä tietovisoja talvikaudella.

Liikunnallisille ihmisille on uimahalli, Vesterbyn lenkki-ja hiihtomaastot ja tietenkin ihana Ramsholmen. Avantouintiakin voi harrastaa Simmiksellä eli Knipanin vieressä olevalla rannalla. Olen kuullut, että sinne ajetaan autolla aamutakissa, käydään pulahtamassa ja ajetaan pois. Siellä on lämmin pukuhuone. Itseäni ei tosin saisi avantoon millään hinnalla!


Pienessä merikaupungissa riittää kesällä matkailijoita. Ongelmana on tosin pohjoisen lyhyet kesät ja vielä lyhyempi sesonki. Viime vuosina on monin tavoin yritetty sitä sesonkia pidentää ja on herätelty keskustelua siitä, pitäisikö koulujen kesälomat siirtää alkamaan ja päättymään myöhemmin. Etelärannikolla nimittäin tuntuu kesä jatkuvan pidempään koska meri pitää lämpöä. Vastaavasti alkukesällä se pitää kylmää ennen kuin sitten alkaa lämpiämään. Itselleni ihaninta aikaa täällä on kevät ja valkovuokkojen aika. Koko Ramsholmen kukkii silloin valkoisena mattona. Itse asiassa oma talven yli selviytymiseni strategia on laskea kuukausia valkovuokkoihin. Tällä hetkellä siihen on enää noin viisi kuukautta. Toinen huomionti liittyy päivän pidentymisen alkamiseen, ja se tapahtuu juuri joulun alla. Tammikuun puolessa välissä sen jo huomakin, seuraan tilannetta joka päivä. Sitten kun on puoli viideltä valoisaa, voi lopettaa asian tarkkailun, koska siitä etenpäin päivän pidennys nopeutuu koko ajan. 



   


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Somekeskustelut Raaseporissa

 Tällä kertaa katsaus siihen, mistä täällä Raaseporissa eri facebook-ryhmissä keskustellaan. Itse kuulun muutamiin paikallisiin ja pääseen lukemaan yhtä. Luultavasti jokaisella kylällä on oma fb-ryhmä, puskaradio-tyyppisiä on ainakin kaksi. Kirpputori- ja tavaranvaihtoryhmiä ainakin kaksi. Ryhmät, joihin itse kuulun, ovat yleensä suomenkielisiä tai kaksikielisiä. Ruotsinkielisillä on ryhmä "Du vet att du är från Ekenäs Finland om..." Pitkä nimi ryhmälle mutta sen nimisiä eri paikkakunnille on vaikka kuinka paljon. Eroavatko näiden ryhmien keskustelut toisistaan ja miten? Ruotsinkielisessä ryhmässä julkaistaan enimmäkseen kauniita kuvia Raaseporin maisemista, Tammisaaresta enimmäkseen. Tunnelmia ja merimaisemia. Knipan taitaa olla yksi suosituimmista kuvauskohteista ja sittenhän on Trädet, Puu, joka seisoo yksinään rantakivikossa. Keskustelunaiheita on vähemmän, mutta ne äityvät joskus sellaiselle tasolle että moderaattorit joutuvat sulkemaan koko keskustelun. Viime aikoina si

Ravintolakierros Tammisaaressa

Vanha teksti vaatii päivitystä! Tuleva kesäkausi riippuu jo toistamiseen ajattelusta "jos Korona suo" mutta ilman toivoa ei ole elämää. Kukapa olisi uskonut, että pandemia iskee näin kovaa ja pitkään. Kovimpiin kärsijöihin kuuluvat ravintolat, jotka ovat nyt yli vuoden määrätty joko pysymään kokonaan kiinni tai toimimaan vajailla tehoilla. Toivottavasti selviävät kurimuksesta ja jatkavat sekä paikallisten että vierailijoiden ilahduttamista tästäkin eteenpäin. Tätä kirjoittaessa jännitetään vielä sitä, saavatko ravintolat avata viikon päästä ja millaisin rajoituksin.  Tammisaressa Knipan on vaihtanut omistajaa. Sea Front ei pitänyt ravintolaa viime koronakesänä auki ollenkaan, ainoastaan hotellin. Vanha Gnägget on vuokrattu monien käänteiden jälkeen mutta multa hävis tieto siitä mikä siihen nyt sitten on tulossa. (Siinä oli ennen Naturum). Lounaskahvila Papaya kävelykadulla on lopettanut. Kävelykadun takana ollut entisen Lazy cowboyn tiloissa on ollut tuulista, siinä on nyt ko

Muistojen Tammiharju

Opiskelin mielisairaanhoitajaksi Tammisaaressa 1980-luvun lopulla, jolloin täällä oli vielä oma sairaanhoito-oppilaitos, Ekenäs Sjukvårdsläröanstalt.   Palasin Tammisaareen ja Tammiharjuun vuonna 2008. Tammiharju, kunniakas muistossa! Vuonna 1924 tuli perustettavaksi Uudenmaan ruotsinkielisten kuntien tarpeisiin 102-paikkainen piirimielisairaala, Distriktsinnesjukhuset i Ekenäs. Säästäväisyyssyistä (silloinkin!) mielisairaalaksi saneerattiin Venäjän armeijan vuosina 1910-12 rakentamat tykistökasarmirakennukset. Sairaalaa laajennettiin vuonna 1927 vielä yksi kasarmirakennus. Uusi puoli eli päärakennus rakennettiin vuonna 1930. Knipnäsin rakennus ostettiin vuonna 1936, jonka jälkeen piirimielisairaalassa oli yhteensä 528 sairaansijaa. Enimmillään sairaalassa oli vuodepaikkoja yli 600. Lastenpsykiatrinen osasto perustettiin vuonna 1973 entiseen ylilääkärin taloon. Sairaanhoitopiirin toiminta käynnistyi vuoden 1952 mielisairaslain perusteella. (Lähteenä tässä blogissa: Sirkka Törröne