Siirry pääsisältöön

Talvesta selviytyy kun...


Talvi on pahimmillaan juuri nyt. Tai olisi, jos olisi puoli metriä lunta ja 20 astetta pakkasta. Näin ei onneksi täällä etelärannikolla ole, mutta pimeys on sitten sitäkin pahempi. Sitä ei meinaa jaksaa millään. Mutta onneksi ei ole kylmä, plusasteita nytkin. Mulla on kuitenkin muutamia knoppeja, millä sen saa selätettyä, päivä päivältä.

Ensinnäkin pitää hyväksyä se mitä ei voi muuttaa. Väsyttää joo. Sitten nukutaan sen minkä tarvitsee jos vain unenlahjat antaa myöten. Jos on mentävä nukkumaan yhdeksältä illalla niin sitten mennään. Ei ole pakko olla niin hirveän aktiivinen, vaan voi myysata kotona ihan hyvällä omallatunnolla aina kun voi. Kesällä nimittäin ainakin mulle tulee huono omatunto jos oleilee sisällä.

Toisekseen pitää tietää, että juuri joulun alla on pimeintä ja nyt kääntyi päivä kevättä kohti 23.12, eli kohta on kaksi viikkoa pidentynyt. Vielä sitä ei huomaa kun on niin pirun pilvistäkin mutta vuosien tarkkailun perusteella tiedän, että tammikuun 15. päivä sen huomaa. Kaamos päättyy Lapissa noin samoihin aikoihin, ja siitä se sitten lähtee pitenemään joka päivä enemmän. Sitten kun on valoisaa vielä puoli viideltä, voi lopettaa kyttäämisen koska sen jälkeen päivän pidentyminen nopeutuu koko ajan.

Sitten voi suunnitella kesää ja erilaisia kesäretkiä. Mä olin tuossa virtuaalisesti Vaasa-Uumaja seudulla koko eilisen illan ja aion ajaa sen välin laivalla ensi kesänä. Katsoin hotellit, aikataulut, ravintolat ja nähtävyydet. Virtuaalisesti netissä voi matkustella vaikka minne: valitse kaupunki mistä tahansa. Ala seurata kaupungin nettisivuja, turisti-infoa, paikallisia sanomalehtiä, ravintoloita ja niiden ruokalistoja. Mulla tämä kaupunki on Anchorage, Alaskassa. Osittain sen takia, että siellä on vielä ankeampaa talvella kuin täällä ja kesä lyhyempi. Tosin Anchorage Daily Newsiä ei enää pääse kokonaan lukemaan ilmaiseksi mutta niiden kuolinilmoituksia kyllä… siellä kutsutaan hautajaisia ”celebration of life”, mikä on ihana ajatus. Juhlitaan sitä elämää mikä on ollut, ei surra sitä mikä on mennyt.

Talvella on myös hyvä tehdä tiukkoja siivouksia ja kamojen kaseerauksia. Eihän sitäkään hyvillä keleillä tee jollei ole pakko. Tai olen kyllä kuullut, että jotkut nauttivat erilaisista talvilajeista, lumesta ja jäästä, joten heitä sellainen tuskin kiinnostaa näinäkään aikoina. Sitten voi lukea kesäkauden lehtiä, mikäli niitä on tallessa. Katsoa kuvia kesäisistä maisemista ja kukista. Suunnitella puutarhajuttuja keillä sellainen on tai lukea puutahakirjoja muuten vaan. Tai hakea puolen metrin pino kirjoja kirjastosta ja hautautua kotiin kaikiksi vapaapäiviksi lukemaan. Viltti niskassa, villasukat jalassa ja teekuppi vieressä. Tai ottaa videomaratoni jonkun mieleisen sarjan parissa. Katsoa Strömsön vanhoja jaksoja tai muuta ohi mennyttä Areenalta. Telkkarin ohjelmatarjonta on mielestäni nykyisin aika surkeaa, tosi-tv ei pätkääkään kiinnosta ja aiheet on aina vaan hullumpia. Talvella voi kokkailla pitkän kaavan mukaan kun ei sitäkään kesällä malta tehdä.

Ei täällä tänä vuonna ole edes tämän vertaa lunta,
Kohta kun on joulun pyhistä selvitty, alkaa tulppaanikausi ja värikkäillä tulppaanikimpuilla voi saada vähän kevään tuntua jo etuajassa. Pääsiäinen saattaa olla ortodoksien tärkein juhla mutta mulle se tarkoittaa kevään alkamista osuu se sitten mihin tahansa ajankohtaan. Rairuohon kasvatan aina. Ja Tammisaaressa kun ollaan, lasken jo hyvissä ajoin aikaa seuraavaan valkovuokkojen kukintaan, joka täällä alkaa yleensä huhtikuun lopulla. Uudesta vuodesta seuraava karnevaali on vappu, joka tarkoittaa kesäkauden alkamista vaikka sitten olisi räntäkeli…
Tällainen on talven kulku minun maailmassani, jokaisella tietenkin omanlaisensa. 

Kaikkea hyvää    
Uudelle Vuodelle!
mutta ei ihan näinkään vetistä. Kuva helmikuulta 2016

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ravintolakierros Tammisaaressa

Tammisaari on pieni kaupunki, mutta täällä on kivoja ravintoloita ja ennen kaikkea pikkukaupunkitunnelmaa. Se mikä puuttuu trendikkyydestä ja tyylikkyydestä, korvautuu moninkertaisesti tuttavallisuudella ja kotoisuudella. Kun muutin tänne, olin täysin uuvuksissa, pari kovaa vuotta takana ja muutama vielä edessä silloin. Olin sinkku, asuin ankeassa työasunnossa lähes vuoden ja oli kova hinku tutustua uusiin ihmisiin. Niinpä kävin paljon baareissa. Erityisesti Santa Fe:ssä, joka oli kaupungin ykkösmesta silloin ja on sitä vieläkin.
Santa Fe:hen liitty paljon muistoja aivan alkuajoilta. Muistan tarkkaan silloiset tarjoilijat, muistan kuka oli se kaupunkilainen, jonka kanssa juttelin ensimmäiseksi työkavereita lukuun ottamatta. Muutin tänne loppukesästä, turistisesonki oli jo päättynyt joten en löytänyt silloin vielä kesäravintoloita. Syksyn mittaan aloin sitten käydä yhä enemmän tässä baarissa. Koska olin vuorotöissä, tuli käytyä arkisinkin. Tulin tuntemaan paikan vakioasiakkaat, jotka…

Muistojen Tammiharju

Opiskelin mielisairaanhoitajaksi Tammisaaressa 1980-luvun lopulla, jolloin täällä oli vielä oma sairaanhoito-oppilaitos, Ekenäs Sjukvårdsläröanstalt. Palasin Tammisaareen ja Tammiharjuun vuonna 2008. Tammiharju, kunniakas muistossa!
Vuonna 1924 tuli perustettavaksi Uudenmaan ruotsinkielisten kuntien tarpeisiin 102-paikkainen piirimielisairaala, Distriktsinnesjukhuset i Ekenäs. Säästäväisyyssyistä (silloinkin!) mielisairaalaksi saneerattiin Venäjän armeijan vuosina 1910-12 rakentamat tykistökasarmirakennukset. Sairaalaa laajennettiin vuonna 1927 vielä yksi kasarmirakennus. Uusi puoli eli päärakennus rakennettiin vuonna 1930. Knipnäsin rakennus ostettiin vuonna 1936, jonka jälkeen piirimielisairaalassa oli yhteensä 528 sairaansijaa. Enimmillään sairaalassa oli vuodepaikkoja yli 600. Lastenpsykiatrinen osasto perustettiin vuonna 1973 entiseen ylilääkärin taloon. Sairaanhoitopiirin toiminta käynnistyi vuoden 1952 mielisairaslain perusteella. (Lähteenä tässä blogissa: Sirkka Törrönen: Tam…

Ramsholmen ja valkovuokot

Tammisaaressa on tammia, paljon tammia. Mutta täällä on myös Suomen ilmastossa ainutlaatuinen keskieurooppalainen lehtimetsä, jonka pohjoisin vyöhyke ulottuu tänne etelärannikolle. Alue on kahdesta saaresta muodostunut Hagen-Ramsholmen-Högholmen. Erikseen mainitaan myös Gåsören, jonne kuivaan aikaan pystyy kävelemään kumisaappailla; sekin on nimittäin saari. Hagenista Ramsholmenille ja sieltä Högholmenille johtaa kauniit puusillat.

Ramsholmenin alue on ollut 1800-luvulla laidunmaata. Kun kiinnostus luontoa kohtaan lisääntyi vuosisadan loppua kohti, sinne alettiin istuttaa jaloja puulajeja, jotka sitten ovat otollisissa olosuhteissa lisääntyneet. Ramsholmenissa on vieläkin jäljellä tanssilava ulkohuusseineen. Siellä kuulemma on 1970-luvulla esiintynyt itse Hurriganes monen muun kuuluisuuden lisäksi. Ilmeisesti viime vuodesta alkaen sinne on suunniteltu erilaisia tapahtumia; paikka pyritään elvyttämään. Ramsholmenissa on ennen ollut myös kesäteatteri, jossa vielä on nähtävissä katsojie…