Ramsholmen ja valkovuokot

Tammisaaressa on tammia, paljon tammia. Mutta täällä on myös Suomen ilmastossa ainutlaatuinen keskieurooppalainen lehtimetsä, jonka pohjoisin vyöhyke ulottuu tänne etelärannikolle. Alue on kahdesta saaresta muodostunut Hagen-Ramsholmen-Högholmen. Erikseen mainitaan myös Gåsören, jonne kuivaan aikaan pystyy kävelemään kumisaappailla; sekin on nimittäin saari. Hagenista Ramsholmenille ja sieltä Högholmenille johtaa kauniit puusillat.

Ramsholmenin alue on ollut 1800-luvulla laidunmaata. Kun kiinnostus luontoa kohtaan lisääntyi vuosisadan loppua kohti, sinne alettiin istuttaa jaloja puulajeja, jotka sitten ovat otollisissa olosuhteissa lisääntyneet. Ramsholmenissa on vieläkin jäljellä tanssilava ulkohuusseineen. Siellä kuulemma on 1970-luvulla esiintynyt itse Hurriganes monen muun kuuluisuuden lisäksi. Ilmeisesti viime vuodesta alkaen sinne on suunniteltu erilaisia tapahtumia; paikka pyritään elvyttämään. Ramsholmenissa on ennen ollut myös kesäteatteri, jossa vielä on nähtävissä katsojien penkkirivit ja luhistumaisillaan olevat vajat. Paikka on täysin umpeen kasvanut.

Snäcksundin laituri

Juhlapaikalle vievää tietä reunustavat molemmin puolin mahtavat vuorijalavat, jotka sinne on istutettu 1800-luvun lopussa. Tanssilavan lähellä kasvaa yksi upea ja Suomessa erittäin harvinainen kynäjalava. Hagenin läpi Ramsholmeniin vievän tien varrella on lehtikuusimetsikkö. Euroopanlehtikuusi ei ole Suomessa luonnonvarainen mutta täällä se on viihtynyt ja levinnyt kun se on tänne joskus istutettu. Alueella kasvaa myös saarnea, lehmusta ja hevoskastanjaa monen tutumman puulajin lisäksi. Koko alue, noin 55 hehtaaria, kuuluu Natura 2000-verkostoon ja se sanelee tarkoin miten aluetta kuuluu hoitaa. Hagenin kärjessä sijaitsee taiteilijaresidenssi Snäcksund, joka on kulloinkin siellä asuvan taiteilijan yksityiskäytössä eikä siten matkailijan tutustuttavissa. Alueen vieressä on tosin joskus satupolku ja se on luvallista aluetta.

Tammien lisäksi Tammisaaren symboli on myös valkovuokko. Ramsholmen ja kaikki lähialueet kukkivat niitä valkoisenaan huhtikuun lopusta alkaen. Se on kyllä yhtä elähdyttävä näky joka vuosi. Itse ajoin vuosia joka kevät Järvenpäästä tänne katsomaan valkovuokot ja syömään Knipanilla. Silloin kauan sitten en vielä tiennyt että asun täällä joskus vakinaisesti.

Högholmen

Puuston lisäksi Ramsholmenin alueella on muuta lehtometsälle tyypillistä kasvillisuutta ja eläimistöä. Kun asuin puiston reunassa monta vuotta, niin kesäisin lintujen konsertti aamuyöstä oli kuin tropiikissa. Peuroja, supeja ja mäyriä näkyy alueella ja ne tulevat joskus pihoille. Vieläkin kannan kaunaa siitä, että peurat eli kauriit söivät yhtenä keväänä kaikki mun upeat papukaijatulppaanit.  Tavalliset ei maistuneet yhtä hyvin...

Tänä maailmanaikana luonto kutsuu puoleensa monista syistä. Ramsholmenin alue Tammisaaressa on yksi tutustumisen arvoisista kohteissa kotimaassa. Lähteenä tässä tekstissä olen käyttänyt Raaseporin matkailutoimiston alueesta koostamaa esitettä.