Kauan kaivattu kesä poikkeuskevään jälkeen on kukkeimmillaan.
Vaikka pidän eniten alkukesän tuoreudesta ja raikkaudesta, tällä hetkellä
kaikki kelit käy kun sentään pääsee liikkumaan taas melkein yhtä vapaasti kuin
ennen. Joka hetki pitää tietenkin muistaa että tauti kytee edelleen ja yksikin turvallisuudesta
ja hygieniasta poikkeaminen voi kostautua ikävällä tavalla.
Kotimaanmatkailu käy kuumana. Kuulun facebook-ryhmään Hei me
reissataan kotimaassa, ja on täysin uskomatonta, minkälaisia paikkoja löytyy
ihan omasta Suomesta. Ja suurimmasta osasta ei ole koskaan kuullutkaan saati että
osaisi ne sijoittaa edes kartalle. Tunnustanpa
senkin, että nuorena mulle ei tullut mieleenkään viettää lomia kotimaassa, vaan
aina lähdin maailmalle. Keski-Eurooppa on tutumpi kuin Suomi kokonaisuudessaan.
Olen Interrail-ikäpolvea. Se, että olen viime vuosina matkustellut pelkästään
lähinaapureissa, ei johdu ilmastoahdistuksesta vaan olennaisesti pienentyneestä
ostovoimasta viime vuosina. Valitettavasti junalla matkustaminen on ollut
paljon kalliimpaa kuin halpayhtiöillä lentäminen. Periaatteellisista syistä en koskaan lennä halpayhtiöillä. Ne halvat hinnat kun yleensä revitään henkilökunnan
selkänahasta. Mutta tämä pandemia voi tehdä lentämisestä paljon kalliimpaa kuin
ennen, ja on mahdollista että lentomatkailu ei enää palaudu ennalleen lainkaan.
Suositaan siis lähimatkailua.
Kotimaanmatkailuun liittyy myös kritiikkiä. Kallista. Huono
palvelu, huonot kelit. Kesä lyhyt, talvi pitkä. Kaamosmasennus. Eksotiikka
puuttuu. Ruoka on tylsää jne. Kyllähän nämä seikat monesti paikkansa pitää. Mutta
se, että Suomesta ei muka löydy eksotiikkaa, on kukkua. Lapin magia on ottanut
minut viikoiksi valtaansa ne molemmat kerrat kun olen siellä asti käynyt. Suomi
on maisemiltaan ja tunnelmiltaan täysin erilainen eri kolkissa. Itse rakastan
rannikkoseutua ja saaristoa 30:n Savon mualla vietetyn mökkikesän jälkeen. Omaan kotiseutuun voi sokeutua, jolloin ei huomaa
sitä kauneutta minkä huomaa vieras. Paitsi jos asuu rumalla paikkakunnalla.
Sellaisiakin varmaan löytyy. Sitä suuremmalla syyllä sitten voi lähteä
katselemaan vähän parempia maisemia. Tai alkaa etsiä niitä helmiä mitä ihan
läheltä löytyy.
Viime viikon helteissä Tammisaari ei hävinnyt yhdellekään
rantalomakohteelle Välimeren suunnalla. Itse kävin suppailemassa ensimmäistä
kertaa. Uimarantoja piisaa, palvelut toimii ja rannalla on ihania ravintoloita
ja terasseja vieri vieressä. Ne ovat täysin vastustamattomia myös
paikkakuntalaisille vaikka pitää arkeaan elää. Iltauinnista Ormnäsissä on
tullut ihan must. Vapaapäivät hyvällä säällä ovatkin sitten melkein kuin ulkomailla
olisi. Sadepäivät tuovat lepoa auringossa käristyneelle iholle ja silloin voi
tehdä kotitöitä ja lukea vaikka paikallishistoriaa. Turisti voi sadepäivänä leikkiä
paikkakuntalaista ja mennä kirjastoon, käydä museot, mennä leffaan, tutustua
paikallisiin liikkeisiin tai tehdä autoretken jonnekin lähiseudun kohteeseen. Turistitoimistosta
saa varmasti lisää vinkkejä ja ovat varmaan iloisia, mikäli saavat myös uusia ehdotuksia
toiminnan kehittämiseksi. Nautitaan kaikki keskikesästä ja kerätään voimia
syksyn haasteita varten!
Kommentit
Lähetä kommentti