Siirry pääsisältöön

Kesä!


Kauan kaivattu kesä poikkeuskevään jälkeen on kukkeimmillaan. Vaikka pidän eniten alkukesän tuoreudesta ja raikkaudesta, tällä hetkellä kaikki kelit käy kun sentään pääsee liikkumaan taas melkein yhtä vapaasti kuin ennen. Joka hetki pitää tietenkin muistaa että tauti kytee edelleen ja yksikin turvallisuudesta ja hygieniasta poikkeaminen voi kostautua ikävällä tavalla.

Kotimaanmatkailu käy kuumana. Kuulun facebook-ryhmään Hei me reissataan kotimaassa, ja on täysin uskomatonta, minkälaisia paikkoja löytyy ihan omasta Suomesta. Ja suurimmasta osasta ei ole koskaan kuullutkaan saati että osaisi ne sijoittaa edes kartalle.  Tunnustanpa senkin, että nuorena mulle ei tullut mieleenkään viettää lomia kotimaassa, vaan aina lähdin maailmalle. Keski-Eurooppa on tutumpi kuin Suomi kokonaisuudessaan. Olen Interrail-ikäpolvea. Se, että olen viime vuosina matkustellut pelkästään lähinaapureissa, ei johdu ilmastoahdistuksesta vaan olennaisesti pienentyneestä ostovoimasta viime vuosina. Valitettavasti junalla matkustaminen on ollut paljon kalliimpaa kuin halpayhtiöillä lentäminen. Periaatteellisista syistä en koskaan lennä halpayhtiöillä. Ne halvat hinnat kun yleensä revitään henkilökunnan selkänahasta. Mutta tämä pandemia voi tehdä lentämisestä paljon kalliimpaa kuin ennen, ja on mahdollista että lentomatkailu ei enää palaudu ennalleen lainkaan. Suositaan siis lähimatkailua.


Kotimaanmatkailuun liittyy myös kritiikkiä. Kallista. Huono palvelu, huonot kelit. Kesä lyhyt, talvi pitkä. Kaamosmasennus. Eksotiikka puuttuu. Ruoka on tylsää jne. Kyllähän nämä seikat monesti paikkansa pitää. Mutta se, että Suomesta ei muka löydy eksotiikkaa, on kukkua. Lapin magia on ottanut minut viikoiksi valtaansa ne molemmat kerrat kun olen siellä asti käynyt. Suomi on maisemiltaan ja tunnelmiltaan täysin erilainen eri kolkissa. Itse rakastan rannikkoseutua ja saaristoa 30:n Savon mualla vietetyn mökkikesän jälkeen. Omaan kotiseutuun voi sokeutua, jolloin ei huomaa sitä kauneutta minkä huomaa vieras. Paitsi jos asuu rumalla paikkakunnalla. Sellaisiakin varmaan löytyy. Sitä suuremmalla syyllä sitten voi lähteä katselemaan vähän parempia maisemia. Tai alkaa etsiä niitä helmiä mitä ihan läheltä löytyy.




Viime viikon helteissä Tammisaari ei hävinnyt yhdellekään rantalomakohteelle Välimeren suunnalla. Itse kävin suppailemassa ensimmäistä kertaa. Uimarantoja piisaa, palvelut toimii ja rannalla on ihania ravintoloita ja terasseja vieri vieressä. Ne ovat täysin vastustamattomia myös paikkakuntalaisille vaikka pitää arkeaan elää. Iltauinnista Ormnäsissä on tullut ihan must. Vapaapäivät hyvällä säällä ovatkin sitten melkein kuin ulkomailla olisi. Sadepäivät tuovat lepoa auringossa käristyneelle iholle ja silloin voi tehdä kotitöitä ja lukea vaikka paikallishistoriaa. Turisti voi sadepäivänä leikkiä paikkakuntalaista ja mennä kirjastoon, käydä museot, mennä leffaan, tutustua paikallisiin liikkeisiin tai tehdä autoretken jonnekin lähiseudun kohteeseen. Turistitoimistosta saa varmasti lisää vinkkejä ja ovat varmaan iloisia, mikäli saavat myös uusia ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Nautitaan kaikki keskikesästä ja kerätään voimia syksyn haasteita varten!   

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Somekeskustelut Raaseporissa

 Tällä kertaa katsaus siihen, mistä täällä Raaseporissa eri facebook-ryhmissä keskustellaan. Itse kuulun muutamiin paikallisiin ja pääseen lukemaan yhtä. Luultavasti jokaisella kylällä on oma fb-ryhmä, puskaradio-tyyppisiä on ainakin kaksi. Kirpputori- ja tavaranvaihtoryhmiä ainakin kaksi. Ryhmät, joihin itse kuulun, ovat yleensä suomenkielisiä tai kaksikielisiä. Ruotsinkielisillä on ryhmä "Du vet att du är från Ekenäs Finland om..." Pitkä nimi ryhmälle mutta sen nimisiä eri paikkakunnille on vaikka kuinka paljon. Eroavatko näiden ryhmien keskustelut toisistaan ja miten? Ruotsinkielisessä ryhmässä julkaistaan enimmäkseen kauniita kuvia Raaseporin maisemista, Tammisaaresta enimmäkseen. Tunnelmia ja merimaisemia. Knipan taitaa olla yksi suosituimmista kuvauskohteista ja sittenhän on Trädet, Puu, joka seisoo yksinään rantakivikossa. Keskustelunaiheita on vähemmän, mutta ne äityvät joskus sellaiselle tasolle että moderaattorit joutuvat sulkemaan koko keskustelun. Viime aikoina si

Ravintolakierros Tammisaaressa

Vanha teksti vaatii päivitystä! Tuleva kesäkausi riippuu jo toistamiseen ajattelusta "jos Korona suo" mutta ilman toivoa ei ole elämää. Kukapa olisi uskonut, että pandemia iskee näin kovaa ja pitkään. Kovimpiin kärsijöihin kuuluvat ravintolat, jotka ovat nyt yli vuoden määrätty joko pysymään kokonaan kiinni tai toimimaan vajailla tehoilla. Toivottavasti selviävät kurimuksesta ja jatkavat sekä paikallisten että vierailijoiden ilahduttamista tästäkin eteenpäin. Tätä kirjoittaessa jännitetään vielä sitä, saavatko ravintolat avata viikon päästä ja millaisin rajoituksin.  Tammisaressa Knipan on vaihtanut omistajaa. Sea Front ei pitänyt ravintolaa viime koronakesänä auki ollenkaan, ainoastaan hotellin. Vanha Gnägget on vuokrattu monien käänteiden jälkeen mutta multa hävis tieto siitä mikä siihen nyt sitten on tulossa. (Siinä oli ennen Naturum). Lounaskahvila Papaya kävelykadulla on lopettanut. Kävelykadun takana ollut entisen Lazy cowboyn tiloissa on ollut tuulista, siinä on nyt ko

Muistojen Tammiharju

Opiskelin mielisairaanhoitajaksi Tammisaaressa 1980-luvun lopulla, jolloin täällä oli vielä oma sairaanhoito-oppilaitos, Ekenäs Sjukvårdsläröanstalt.   Palasin Tammisaareen ja Tammiharjuun vuonna 2008. Tammiharju, kunniakas muistossa! Vuonna 1924 tuli perustettavaksi Uudenmaan ruotsinkielisten kuntien tarpeisiin 102-paikkainen piirimielisairaala, Distriktsinnesjukhuset i Ekenäs. Säästäväisyyssyistä (silloinkin!) mielisairaalaksi saneerattiin Venäjän armeijan vuosina 1910-12 rakentamat tykistökasarmirakennukset. Sairaalaa laajennettiin vuonna 1927 vielä yksi kasarmirakennus. Uusi puoli eli päärakennus rakennettiin vuonna 1930. Knipnäsin rakennus ostettiin vuonna 1936, jonka jälkeen piirimielisairaalassa oli yhteensä 528 sairaansijaa. Enimmillään sairaalassa oli vuodepaikkoja yli 600. Lastenpsykiatrinen osasto perustettiin vuonna 1973 entiseen ylilääkärin taloon. Sairaanhoitopiirin toiminta käynnistyi vuoden 1952 mielisairaslain perusteella. (Lähteenä tässä blogissa: Sirkka Törröne