Siirry pääsisältöön

Luotolainen


 Koronakeväänä 2021 shut downin ollessa päällä
 tartuin minäkin puikkoihin. Olin nähnyt Ylen sivulla esittelyn   perinnepaidasta, jonka malli on peräisin satojen vuosien takaa.

 Neulemalli oli myös esitetty ja päässyt aineettoman   maailmanperinnön listalle. Se on kotoisin Hailuodosta, Suomen   suurimmasta saaresta Oulun edustalla.
 Neuleen nimi luotolainen juontaa juurensa Hailuodosta. Tikkuri   taas viittaa sihen, että sitä on ennen pyöröpuikkojen aikaa   kudottu  useammilla tikuilla eli sukkapuikoilla. Aidoimmillaan   se  neulotaan käsittelemättömästä suomenlampaan karstavillasta   luonnollisilla väreillä. 

 Neuleessa on useita erikoisuuksia. Se kudotaan- jotkut sanovat   neulotaan- yhtenä kappaleena alhaalta ylöspäin ja hihat   puolestaan ylhäältä alaspäin. Mallineule on neljä oikein, yksi   nurin. Sen rintamukseen neulotaan koristekuvio  kaksoishelmineuleella. Tämän koristekuvion nimi on jostain syystä "västäräkki" tai "kaupunki". Västäräkki vaikuttaa olevan yleisempi nimitys. 

Paitaa ovat aikoinaan vaimot ja morsiamet neuloneet työpaidaksi kalastajamiehilleen, joten sen takakappaleeseen neulotaan hartialevennys. Olalle virkataan ketjusilmukoin hartialisäykset ja lopulta etu- ja takakappale yhdistetään myös virkkaamalla. Hihojen kavennukset ovat täysin omanlaisensa alkaen kainalosta. Kyynärkavennukset tehdään samalla tekniikalla. Alkuperäinen malli on kaulukseton yksinappinen, myöhempi kilpikonnakauluksinen, vasemmalta olalta napitettava malli. Napitkin pitäisi olla vanhaa housunnappimallia ja niitä on kuusi.

Mikä tässä neuleessa niin kiehtoo? Se on vaikea tehdä, se saa raivoon ja käy tunteisiin tavalla kuin ei mikään muu tähän asti neulomani. Se hallitsee neulojaansa eikä päinvastoin. Se saa tuntemaan sukupolvien jatkumon. Se opettaa kärsivällisyyttä ja nöyryyttä. Satojen vuosien takaiset kanssasisaret sieltä haudan takaa liittyvät nykyajan ihmisiin ja sanovat: "Minä tein tuon päreen valossa kymmenellä tikulla, mikä siinä nyt niin vaikeaa on kun on pyöröpuikot ja sähkövalot ja kaikki! Leikkasin lampaani ja kehräsin lankani itse." Kerrotaan että paidan kutonut vaimo tai morsian tunnisti hukkuneen miehensä oman tikkurinsa perusteella. Viidettä teen minäkin ja aina vain on vaikeuksia.  Mutta jonain päivänä minä tämän neuleen kyllä kesytän ja hallitsen!


Kommentit

  1. Kiitos kauniista kirjoituksestasi, luotolainen on tosi hieno ja lisäksi tunnettu villapaita Suomessa

    VastaaPoista
  2. Juttu lähti liian aikaisin kun olisin halunnut korjata sitä hiukan. Tikkuri , luotolainen, tikkuröijy on yksi tunnetuimmista v.paidoista Suomessa.
    Olen syntynyt Hailuodossa ja siksi se varmaan on niin tärkeä minulle, suvussamme on tehty useamman sukupolven aikana puseroita.
    Joka suvulla on ollut hiukan erilainen malli, kun merellä on sattunut haaveri, niin on sitten pusero lähetetty tunnistettu kotisaarella, kenestä on ollut kyse.
    Setäni on Amerikassa hukkunut luotolainen päällä ja hänet on sitten ruokalapun perusteella tunnistettu suomalaiseksi.
    Hyviä luotolaisen kutomisia.
    Elsi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos lisäyksestä Elsi, unohtui minulta tuo tikkuröijy-nimitys. Mallien sukueroista en tiennytkään, luulin että tunnistetaan tekijän käsialan perusteella. Tikkurin innoittamana käytiin mekin Hailuodossa viime touko-kesäkuun vaihteessa. Tosin vain Marjaniemessä kun olimme bussilla. Tuuli aivan järisyttävästi, vaikka itsekin meren äärellä asun ja olen jatkuvaan tuuleen tottunut.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Somekeskustelut Raaseporissa

 Tällä kertaa katsaus siihen, mistä täällä Raaseporissa eri facebook-ryhmissä keskustellaan. Itse kuulun muutamiin paikallisiin ja pääseen lukemaan yhtä. Luultavasti jokaisella kylällä on oma fb-ryhmä, puskaradio-tyyppisiä on ainakin kaksi. Kirpputori- ja tavaranvaihtoryhmiä ainakin kaksi. Ryhmät, joihin itse kuulun, ovat yleensä suomenkielisiä tai kaksikielisiä. Ruotsinkielisillä on ryhmä "Du vet att du är från Ekenäs Finland om..." Pitkä nimi ryhmälle mutta sen nimisiä eri paikkakunnille on vaikka kuinka paljon. Eroavatko näiden ryhmien keskustelut toisistaan ja miten? Ruotsinkielisessä ryhmässä julkaistaan enimmäkseen kauniita kuvia Raaseporin maisemista, Tammisaaresta enimmäkseen. Tunnelmia ja merimaisemia. Knipan taitaa olla yksi suosituimmista kuvauskohteista ja sittenhän on Trädet, Puu, joka seisoo yksinään rantakivikossa. Keskustelunaiheita on vähemmän, mutta ne äityvät joskus sellaiselle tasolle että moderaattorit joutuvat sulkemaan koko keskustelun. Viime aikoina si

Ravintolakierros Tammisaaressa

Vanha teksti vaatii päivitystä! Tuleva kesäkausi riippuu jo toistamiseen ajattelusta "jos Korona suo" mutta ilman toivoa ei ole elämää. Kukapa olisi uskonut, että pandemia iskee näin kovaa ja pitkään. Kovimpiin kärsijöihin kuuluvat ravintolat, jotka ovat nyt yli vuoden määrätty joko pysymään kokonaan kiinni tai toimimaan vajailla tehoilla. Toivottavasti selviävät kurimuksesta ja jatkavat sekä paikallisten että vierailijoiden ilahduttamista tästäkin eteenpäin. Tätä kirjoittaessa jännitetään vielä sitä, saavatko ravintolat avata viikon päästä ja millaisin rajoituksin.  Tammisaressa Knipan on vaihtanut omistajaa. Sea Front ei pitänyt ravintolaa viime koronakesänä auki ollenkaan, ainoastaan hotellin. Vanha Gnägget on vuokrattu monien käänteiden jälkeen mutta multa hävis tieto siitä mikä siihen nyt sitten on tulossa. (Siinä oli ennen Naturum). Lounaskahvila Papaya kävelykadulla on lopettanut. Kävelykadun takana ollut entisen Lazy cowboyn tiloissa on ollut tuulista, siinä on nyt ko

Muistojen Tammiharju

Opiskelin mielisairaanhoitajaksi Tammisaaressa 1980-luvun lopulla, jolloin täällä oli vielä oma sairaanhoito-oppilaitos, Ekenäs Sjukvårdsläröanstalt.   Palasin Tammisaareen ja Tammiharjuun vuonna 2008. Tammiharju, kunniakas muistossa! Vuonna 1924 tuli perustettavaksi Uudenmaan ruotsinkielisten kuntien tarpeisiin 102-paikkainen piirimielisairaala, Distriktsinnesjukhuset i Ekenäs. Säästäväisyyssyistä (silloinkin!) mielisairaalaksi saneerattiin Venäjän armeijan vuosina 1910-12 rakentamat tykistökasarmirakennukset. Sairaalaa laajennettiin vuonna 1927 vielä yksi kasarmirakennus. Uusi puoli eli päärakennus rakennettiin vuonna 1930. Knipnäsin rakennus ostettiin vuonna 1936, jonka jälkeen piirimielisairaalassa oli yhteensä 528 sairaansijaa. Enimmillään sairaalassa oli vuodepaikkoja yli 600. Lastenpsykiatrinen osasto perustettiin vuonna 1973 entiseen ylilääkärin taloon. Sairaanhoitopiirin toiminta käynnistyi vuoden 1952 mielisairaslain perusteella. (Lähteenä tässä blogissa: Sirkka Törröne