Siirry pääsisältöön

Reitti Viroon


Tallinnan "Manhattan" aamu-usvassa

Kävimme pari viikkoa sitten Tallinnassa yhden
yön musiikkireissulla. Pidän Tallinnasta kerta kerralta enemmän. Tallinna ansaitsee turistilta paljon enemmän kuin vain pikaisen päiväreissun, jossa saa juosta kieli vyön alla vanhaan kaupunkiin, käydä pikaisesti syömässä ja ottaa muutaman drinkin jossain kahvilassa. Ajat, jolloin sinne mentiin halvan viinan perässä kännäämään ovat ohi. Hinnat ovat nousseet Viron EU:n liittymisen jälkeen tosi paljon, viinilasillinen maksaa keskustassa saman kuin Suomessa. Ravintoloita on paljon, niitä menee ja tulee ja siellä on useita tosi tasokkaita. Tyypillisesti Tallinnan ravintoloissa on paljon laajemmat ruokalistat kuin Suomessa. Gourmetia on tarjolla halvempaan hintaan kuin täällä mutta ei nekään hinnat enää budjettimatkailuun sovi. Toki siellä voi edelleen syödä edullisesti kunhan pysyy poissa sieltä missä turistit liikkuvat; sääntö joka pätee jokaisessa muussakin kaupungissa.

Kolme viimeisintä reissua Tallinnaan olemme myös viipyneet siellä pari-kolme päivää. Tallinna aukeaa ihan eri tavalla kun pysyy pois niistä hotelleista, jotka ovat täynnä suomalaisia. Silloin tuntuu siltä kuin olisi oikeasti ulkomailla. Kerran olimme venäläisessä hotellissa vanhassa kaupungissa. Siellä ei ollut muita suomalaisia ja palvelukieli oli englanti. Toisen kerran otimme huoneen korkealta korkeimmassa kansainvälisessä hotellissa ja kolmannen kerran vuokrasimme huoneiston uudelta puolen kaupunkia. Vanhan kaupungin voi siis skipata, se on jo nähty. Tallinnan uusi osa elää, kehittyy ja uutta rakennetaan koko ajan. Tallinn-cardilla ajelee ratikalla mielin määrin ja pääsee museoihin ilmaiseksi. Museoita on paljon ja ne ovat kaikki tutustumisen arvoisia. Kumu ja Kadriorgin alue on vaikuttava, Lennusadam huippumoderni, Bastionin tunnelit hieno kokemus. Teletornista on mahtavat näkymät. Vain muutamia mainitakseni. Kaupungilla on loistavat Visittallinn-sivut. Ratikoissa toimivat kaikki modernit maksutavat ja lisäksi käteinen tasarahana, mikä on satunnaiselle matkailijalle helpotus. Helsingissä ja Tukholmassa saa taistella lippuautomaattien ja korttien lataamisen kanssa kun ei käteinen käy.

Moni ei varmaan tiedä, että Viroon pääsee myös Hangosta, Raaseporin naapurista. Lautta Hangosta Paldiskiin ajaa sinne 3,5 tuntia ja on luonnollinen reitti omalla autolla kulkevalle. Yhtiön nimi on DFDS, joka on lähinnä rahtiliikennevarustamo mutta lautalla on buffet-ravintola ja hyttejä. Paldiskista Tallinnaan on 55 km ja Pärnuun 170 km. Paldiski ei kuulemma ole kummoinenkaan paikka mutta sieltä pääsee sitten muualle Baltiaan ja manner-Eurooppaan.  Tämä reitti on ehdottomasti omalla reissulistallani. Netissä tämän matkan voi tehdä virtuaalisestikin tai ainakin pääsee huolellisesti sen suunnittelemaan. En ole käynyt koskaan Virossa muualla kuin Tallinnassa.

Viime reissulla kuitenkin (ryhmämatka) kävimme tutustumassa noin 35 km Tallinnasta, Laulasmaan kylässä sijaitsevassa Arvo Pärt-keskuksessa. Rakennus on upouusi ja todella kaunis tammirimaseinineen ja pyöreine muotoineen. Pärt on eräs kuuluisimmista elossa olevista klassisen musiikin säveltäjistä maailmassa tällä hetkellä. Pärt asuu itse keskuksen vieressä ja käy siellä päivittäin.  On ollut hienoa nähdä, miten Viro on kehittynyt vapauduttuaan Neuvostoliitosta lähes 30 vuotta sitten. Jotenkin tuntuu siltä, kuin Suomi polkisi paikallaan tai jopa taantuisi. Viro menee vauhdilla eteenpäin ja sillä on rikas historia.        

Kadriorgin palatsi

Kommentit

  1. Kadriorgin alue on itselleni sitä parasta Tallinnaan vanhan kaupungin ytimen ohella. Kumussa tulee käytyä usein koska näyttelyt vaihtuvat. Pidän kovasti Tallinnan ravintoloista. Ja niitähän löytyy vaikka millä mitalla. Kivoja kahviloita on myös testattu ,esimerkiksi Saiakang, Pierre Chocolaterie ja Tassikohvik .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä! Jostain syystä mä en ole koskaan käynyt Tallinnassa kesällä, Kadriorgin puisto on varmaan tosi hieno silloin.

      Poista
  2. Lisään vielä liikkumisesta Tallinnassa. Ostimme aikoinaan kioskista kantakortin liikenteen kantakortin johon sitten lataamme kioskista rahaa siksi aikaa kun kulloinkin siellä viivytään eli esim yhdeksi päiväksi. Korttia sitten vaan näytetään lukijalle kun mennään ratikkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen huono noissa appeissa ja latauksissa...jotain meni pieleen viimeksi Tukholmassakin, kortilla ei ollut sitä määrää saldoa kuin piti olla.

      Poista
    2. Meillä ei ole ollut koskaan ongelmaa latausten kanssa kun ne hoitaa paikallinen ärrä. Tukholmassa on ostettu vastaava päivän kestävä lataus matkakorttiin laivasta. Toimii hyvin.
      Raija

      Poista
  3. Virosta löytyy kyllä huimasti innovatiivisuutta. Toki voivat kiittää esim ruotsalaisia pankkeja jotka sijoittivat aikanaan suhteellisen paljon Baltian maihin.
    Raija

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ravintolakierros Tammisaaressa

Tammisaari on pieni kaupunki, mutta täällä on kivoja ravintoloita ja ennen kaikkea pikkukaupunkitunnelmaa. Se mikä puuttuu trendikkyydestä ja tyylikkyydestä, korvautuu moninkertaisesti tuttavallisuudella ja kotoisuudella. Kun muutin tänne, olin täysin uuvuksissa, pari kovaa vuotta takana ja muutama vielä edessä silloin. Olin sinkku, asuin ankeassa työasunnossa lähes vuoden ja oli kova hinku tutustua uusiin ihmisiin. Niinpä kävin paljon baareissa. Erityisesti Santa Fe:ssä, joka oli kaupungin ykkösmesta silloin ja on sitä vieläkin.
Santa Fe:hen liitty paljon muistoja aivan alkuajoilta. Muistan tarkkaan silloiset tarjoilijat, muistan kuka oli se kaupunkilainen, jonka kanssa juttelin ensimmäiseksi työkavereita lukuun ottamatta. Muutin tänne loppukesästä, turistisesonki oli jo päättynyt joten en löytänyt silloin vielä kesäravintoloita. Syksyn mittaan aloin sitten käydä yhä enemmän tässä baarissa. Koska olin vuorotöissä, tuli käytyä arkisinkin. Tulin tuntemaan paikan vakioasiakkaat, jotka…

Muistojen Tammiharju

Opiskelin mielisairaanhoitajaksi Tammisaaressa 1980-luvun lopulla, jolloin täällä oli vielä oma sairaanhoito-oppilaitos, Ekenäs Sjukvårdsläröanstalt. Palasin Tammisaareen ja Tammiharjuun vuonna 2008. Tammiharju, kunniakas muistossa!
Vuonna 1924 tuli perustettavaksi Uudenmaan ruotsinkielisten kuntien tarpeisiin 102-paikkainen piirimielisairaala, Distriktsinnesjukhuset i Ekenäs. Säästäväisyyssyistä (silloinkin!) mielisairaalaksi saneerattiin Venäjän armeijan vuosina 1910-12 rakentamat tykistökasarmirakennukset. Sairaalaa laajennettiin vuonna 1927 vielä yksi kasarmirakennus. Uusi puoli eli päärakennus rakennettiin vuonna 1930. Knipnäsin rakennus ostettiin vuonna 1936, jonka jälkeen piirimielisairaalassa oli yhteensä 528 sairaansijaa. Enimmillään sairaalassa oli vuodepaikkoja yli 600. Lastenpsykiatrinen osasto perustettiin vuonna 1973 entiseen ylilääkärin taloon. Sairaanhoitopiirin toiminta käynnistyi vuoden 1952 mielisairaslain perusteella. (Lähteenä tässä blogissa: Sirkka Törrönen: Tam…

Ramsholmen ja valkovuokot

Tammisaaressa on tammia, paljon tammia. Mutta täällä on myös Suomen ilmastossa ainutlaatuinen keskieurooppalainen lehtimetsä, jonka pohjoisin vyöhyke ulottuu tänne etelärannikolle. Alue on kahdesta saaresta muodostunut Hagen-Ramsholmen-Högholmen. Erikseen mainitaan myös Gåsören, jonne kuivaan aikaan pystyy kävelemään kumisaappailla; sekin on nimittäin saari. Hagenista Ramsholmenille ja sieltä Högholmenille johtaa kauniit puusillat.

Ramsholmenin alue on ollut 1800-luvulla laidunmaata. Kun kiinnostus luontoa kohtaan lisääntyi vuosisadan loppua kohti, sinne alettiin istuttaa jaloja puulajeja, jotka sitten ovat otollisissa olosuhteissa lisääntyneet. Ramsholmenissa on vieläkin jäljellä tanssilava ulkohuusseineen. Siellä kuulemma on 1970-luvulla esiintynyt itse Hurriganes monen muun kuuluisuuden lisäksi. Ilmeisesti viime vuodesta alkaen sinne on suunniteltu erilaisia tapahtumia; paikka pyritään elvyttämään. Ramsholmenissa on ennen ollut myös kesäteatteri, jossa vielä on nähtävissä katsojie…