Siirry pääsisältöön

Autoretki kotikaupungissa 2


von Julinien hautakammion ovi
Tänä talvisena pakkaspäivänä ajelin Raasepori-Salo- tieltä Tenholan suunnasta Pohjaan ja Karjaalle. Kaupunkimme laajuudesta kertoo se, että en 11 vuoden aikana ole milloinkaan sinä suunnassa käynyt. Tie on kapea, mutkainen ja osittain mäkinen mutta tarjoaa maisemaltaan ihan toisenlaista Raaseporia. Merestä ei ole tietoakaan, alue on harvaanasuttua mutta muutamia maatiloja siellä on ja paljon peltoalaa. Tietä reunustaa hoidettu metsä. Näin vettä, mutta en tiedä oliko se järvi vai Pohjanpitäjänlahti. Näin kyltin tilamyymälästä mutta en osaa sanoa mikä maatila. Voisiko olla Sällvik peräti? Siellä oli paikannimiä joista en ole koskaan edes kuullut. Pohjan kirkonkylää lähestyttäessä näin pikkutien, josta pääsee Tammisaareen. Sekin tie on näkemättä vielä.

Raasepori on siis yhdistetty kaupunki, 10 vuotta sitten Tammisaari, Karjaa ja Pohja yhdistyivät Raaseporin kaupungiksi. Nimi on enimmäkseen hallinnollinen ja hyvä niin. Itsekin unohdan säännöllisesti että en asu Tammisaaressa vaan Raaseporissa. Karjaa tuntuu vieraalta ja Pohja vielä sitäkin enemmän. Mutta Pohjassa on koko seudun kaunein hautausmaa. Sieltä löysin tänään Suomen marsalkka Mannerheimin äidin haudan tai paremminkin von Julinin perheen sukuhaudan, joka on hautakammio. Helene Mannerheimista löytyy hyvin vähän tietoja mutta hänen kuuluisasta pojastaan sitäkin enemmän.

von Julinin perhekunta perusti Fiskarsin ja Hedvig Charlotta Helena eli Helene oli perheen tyttäriä. Avioliitto oli tuskin onnellinen, sillä Helenen aviomies Carl Robert pelasi ja hummasi omaisuutensa, hylkäsi vaimonsa ja lapsensa ja oleskeli pääosin ulkomailla rakastajattarensa kanssa. Pari avioitui Helenen kuoleman jälkeen ja sai yhteisen lapsen. Helene menetti perheen kodin Louhisaaren kartanon ja muutti asumaan Sällvikin kartanoon Pohjaan. Siellä hän sitten kuoli sydänkohtaukseen 38-vuotiaana. Köyhtyneen Mannerheimin perheen seitsemän lasta jaettiin sukulaisten kesken ja kuten tunnettua, perheen kolmas lapsi C.G.E aloitteli sotilasuraansa jo tuolloin, 14-vuotiaana. Siihen aikaan aatelisväki meni yleensä naimisiin järkisyistä oman säätynsä kanssa eikä avioeroja tapahtunut. Marsalkka tosin itse erosi vaimostaan.



Mannerheimin perheen historia on täynnä kuuluisia sukunimiä. C.G E:n täti oli naimisissa tutkimusmatkailija Nordenskiöldin kanssa. Sophie Mannerheim, C.G.E:n sisko, tunnetaan sairaanhoidon uranuurtajana ja oli naimisissa Hjalmar Linderin kanssa. Linderin suku taas omistaa vieläkin Mustion kartanon, joka on eräs Raaseporin hienoimmista nähtävyyksistä. Siellä toimii museo, hotelli ja Chaine des Rotisseurs-tasoinen ravintola sekä kesäisin kesäteatteri. Marsalkan yksi veli meni naimisiin Ehrnrootin perheen tyttären kanssa ja toinen sisko taidemaalari Louis Sparren kanssa. Sällvikin kartanon omistanee yhä vielä Ehrnroothin perheen jäsen ja tilalla harjoitetaan luomuviljelyä ja lihatuotantoa.

Mutta takaisin tähän päivään. Pohjan keskustassa toimii herkkupuoti/ravintola DeliTukku, josta kävin ostamassa vuohen Goudaa ja poron kylkeä. Kylällä on myös West Charkin myymälä. West Chark on paikallinen yritys joka valmistaa lihaleikkeleitä ja makkaroita. Pohjan kirkolta on muutamia kilometrejä Fiskarsin kylään mutta sen jätin tänään väliin. Karjaalla sitten asioin paikallisissa liikkeissä ja totesin jälleen kerran että en tunne paikkakuntaa ollenkaan. Siellä tutuin paikka on juna-asema, jonka uusi ylikulkusilta on äskettäin otettu käyttöön. Karjaa sijaitsee aika tarkkaan Helsingin ja Turun puolivälissä ja sieltä ajaa junalla tunnissa molempiin kaupunkeihin. Mutta tänään on matkailtu omassa kaupungissa ja ajeltavaa jäi vielä seuraavaksikin kerraksi.




Kommentit

  1. Itsekin tein pienen autoretken viime viikonloppuna, kävin myös paikoissa joissa en ennen ole käynyt. Auton lämmitys vain rupesi temppuilemaan kesken matkan. En olekaan tiennyt, että Pohjassa on Helene Mannerheimin hauta. https://www.planar.fi/440856803

    VastaaPoista
  2. Juu, yllätys se oli mullekin vaikka olen asunut täällä kauan. On tosi hauskaa syventyä johonkin tällaiseen yksityiskohtaan ja alkaa tutkia asiaa. Koko ajan löytää lisää juttuja, yksi asia johtaa toiseen. Seuraavaksi alan kaivella tietoja Raaseporin kartanoista.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ravintolakierros Tammisaaressa

Tammisaari on pieni kaupunki, mutta täällä on kivoja ravintoloita ja ennen kaikkea pikkukaupunkitunnelmaa. Se mikä puuttuu trendikkyydestä ja tyylikkyydestä, korvautuu moninkertaisesti tuttavallisuudella ja kotoisuudella. Kun muutin tänne, olin täysin uuvuksissa, pari kovaa vuotta takana ja muutama vielä edessä silloin. Olin sinkku, asuin ankeassa työasunnossa lähes vuoden ja oli kova hinku tutustua uusiin ihmisiin. Niinpä kävin paljon baareissa. Erityisesti Santa Fe:ssä, joka oli kaupungin ykkösmesta silloin ja on sitä vieläkin.
Santa Fe:hen liitty paljon muistoja aivan alkuajoilta. Muistan tarkkaan silloiset tarjoilijat, muistan kuka oli se kaupunkilainen, jonka kanssa juttelin ensimmäiseksi työkavereita lukuun ottamatta. Muutin tänne loppukesästä, turistisesonki oli jo päättynyt joten en löytänyt silloin vielä kesäravintoloita. Syksyn mittaan aloin sitten käydä yhä enemmän tässä baarissa. Koska olin vuorotöissä, tuli käytyä arkisinkin. Tulin tuntemaan paikan vakioasiakkaat, jotka…

Muistojen Tammiharju

Opiskelin mielisairaanhoitajaksi Tammisaaressa 1980-luvun lopulla, jolloin täällä oli vielä oma sairaanhoito-oppilaitos, Ekenäs Sjukvårdsläröanstalt. Palasin Tammisaareen ja Tammiharjuun vuonna 2008. Tammiharju, kunniakas muistossa!
Vuonna 1924 tuli perustettavaksi Uudenmaan ruotsinkielisten kuntien tarpeisiin 102-paikkainen piirimielisairaala, Distriktsinnesjukhuset i Ekenäs. Säästäväisyyssyistä (silloinkin!) mielisairaalaksi saneerattiin Venäjän armeijan vuosina 1910-12 rakentamat tykistökasarmirakennukset. Sairaalaa laajennettiin vuonna 1927 vielä yksi kasarmirakennus. Uusi puoli eli päärakennus rakennettiin vuonna 1930. Knipnäsin rakennus ostettiin vuonna 1936, jonka jälkeen piirimielisairaalassa oli yhteensä 528 sairaansijaa. Enimmillään sairaalassa oli vuodepaikkoja yli 600. Lastenpsykiatrinen osasto perustettiin vuonna 1973 entiseen ylilääkärin taloon. Sairaanhoitopiirin toiminta käynnistyi vuoden 1952 mielisairaslain perusteella. (Lähteenä tässä blogissa: Sirkka Törrönen: Tam…

Ramsholmen ja valkovuokot

Tammisaaressa on tammia, paljon tammia. Mutta täällä on myös Suomen ilmastossa ainutlaatuinen keskieurooppalainen lehtimetsä, jonka pohjoisin vyöhyke ulottuu tänne etelärannikolle. Alue on kahdesta saaresta muodostunut Hagen-Ramsholmen-Högholmen. Erikseen mainitaan myös Gåsören, jonne kuivaan aikaan pystyy kävelemään kumisaappailla; sekin on nimittäin saari. Hagenista Ramsholmenille ja sieltä Högholmenille johtaa kauniit puusillat.

Ramsholmenin alue on ollut 1800-luvulla laidunmaata. Kun kiinnostus luontoa kohtaan lisääntyi vuosisadan loppua kohti, sinne alettiin istuttaa jaloja puulajeja, jotka sitten ovat otollisissa olosuhteissa lisääntyneet. Ramsholmenissa on vieläkin jäljellä tanssilava ulkohuusseineen. Siellä kuulemma on 1970-luvulla esiintynyt itse Hurriganes monen muun kuuluisuuden lisäksi. Ilmeisesti viime vuodesta alkaen sinne on suunniteltu erilaisia tapahtumia; paikka pyritään elvyttämään. Ramsholmenissa on ennen ollut myös kesäteatteri, jossa vielä on nähtävissä katsojie…