Siirry pääsisältöön

Kesähaaveita


Tammisaari on merikaupunki ja kesäisin erityisesti edukseen. Tänä talvena mulle on syntynyt kaipuu johonkin vielä merellisempään paikkaan, ihan saaristoon. Koska ei ole omaa venettä eikä varaa sellaiseen, olen mennyt saariston suuntaan aina autolla. Työn puolesta freelanserina olen ajatellut kesäistä työpaikkaa jossain ihanassa kesäpaikassa, poissa minkäänkokoisen kaupungin hälystä…
   
Sellaisia paikkoja löytyy Saaristomereltä vaikka kuinka. On Ahvenanmaa, on Turunmaan saaristo, joka kuuluu suurelta osin Paraisiin. Sieltä minulle on tuttuja Korppoo ja Nauvo. Korppoon Galtbystä pääsee Ahvenanmaan Kökariin ja Saariston rengastien Houtskariin ja siitä eteenpäin. Nauvosta puolestaan pääsee Pikkurengastietä Rymättylän kautta Naantaliin. Matkan varrelle osuu myös kuuluisa Seilin saari, jossa on kauan sitten hoidettu spitaalisia ja mielisairaita. Ajoin viime kesänä pikaisesti Saariston rengastien läpi yhdellä yöpymisellä. Reitti ansaitsee toki hitaamman läpiviennin, jotta ei tarvitse ajaa rallikuskina jonkun saaren läpi ehtiäkseen viimeiselle lautalle. Korppoossa on ihana B&B ja pubi Hjalmars ja ribseihin erikoistunut ravintola Buffalo vierassatama Verkanista. Isot suositukset molemmille paikoille! On yövytty Hjalmarissa ja syöty molemmissa.

Edellä mainittuja lähempänä täältäpäin on sitten Kemiönsaari- Saaristomeren portti. Se kuuluu Saaristomeren kansallispuistoon kuten Tammisaaren saaristokin. Täältä sinne ajaa tunnin-puolitoista riippuen siitä minne asti menee. Saari on suuri. Sinne on avattu pyöräilyreitti Teijon kansallispuistosta saaristoon, Rannikkoreitti. 

Kemiönsaari on tullut viime vuosina aina vain tutummaksi. Sieltä löytyy Örön linnakesaari -vielä käymättä minulta- joka on avattu yleisölle vasta 2016, Taalintehtaan ruukkikylä, Mathildedahl, Högsåra (Farmors cafe!) Söderlångvikin kartano (Amos Anderssonin kesämökki-museo. Tila on suuri omenantuottaja), Bengtskärin majakka ja Rosalan Viikinkikylä ja Hiittisissä vanha kirkko ja Backom cafe. Ja paljon muuta, siellä on kehitetty runsain mitoin matkailutoimintaa viime vuosien aikana. Veneilijöille löytyy vierasvenesatamia, mutta se aihe on minulle vieraampi. Alueella on noin 3000 saarta joista 25 on asuttuja.

Lyön vaikka vetoa, että venekansa alkaa jo suunnitella kesäisiä reissujaan kun venemessutkin on käyty. Sopii se kesäsuunnitelmien teko maakravuillekin näin kevättalvella, vaikka kelien puolesta termistä talvea ei ole vieläkään saatu etelä-Suomeen. Toivottavasti se ei enää maaliskuussakaan tule. Pitkän ja pimeän kauden jälkeen alkaa jo kaivata kesää, jota toki enteilee yhä pidemmäksi venyvät päivät. 
Korppoo, Faffaksen ranta



Tulkaa pian takaisin!


Kommentit

  1. Onpa kaunis maisema! Itsekin tuolla käynyt kun tutulla on venepaikka siellä. Linnakesaaressa haluaisin käydä istekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Örö kuuluu ehdottomasti minun ohjelmistoon ensi kesänä! Noi kuvat on otettu Korppoosta Faffaksen B&B:n rannasta, josta kerran vuokrattiin viikonlopuksi mökki. Erittäin suositeltava paikka jos ei hae luksusta.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Somekeskustelut Raaseporissa

 Tällä kertaa katsaus siihen, mistä täällä Raaseporissa eri facebook-ryhmissä keskustellaan. Itse kuulun muutamiin paikallisiin ja pääseen lukemaan yhtä. Luultavasti jokaisella kylällä on oma fb-ryhmä, puskaradio-tyyppisiä on ainakin kaksi. Kirpputori- ja tavaranvaihtoryhmiä ainakin kaksi. Ryhmät, joihin itse kuulun, ovat yleensä suomenkielisiä tai kaksikielisiä. Ruotsinkielisillä on ryhmä "Du vet att du är från Ekenäs Finland om..." Pitkä nimi ryhmälle mutta sen nimisiä eri paikkakunnille on vaikka kuinka paljon. Eroavatko näiden ryhmien keskustelut toisistaan ja miten? Ruotsinkielisessä ryhmässä julkaistaan enimmäkseen kauniita kuvia Raaseporin maisemista, Tammisaaresta enimmäkseen. Tunnelmia ja merimaisemia. Knipan taitaa olla yksi suosituimmista kuvauskohteista ja sittenhän on Trädet, Puu, joka seisoo yksinään rantakivikossa. Keskustelunaiheita on vähemmän, mutta ne äityvät joskus sellaiselle tasolle että moderaattorit joutuvat sulkemaan koko keskustelun. Viime aikoina si

Ravintolakierros Tammisaaressa

Vanha teksti vaatii päivitystä! Tuleva kesäkausi riippuu jo toistamiseen ajattelusta "jos Korona suo" mutta ilman toivoa ei ole elämää. Kukapa olisi uskonut, että pandemia iskee näin kovaa ja pitkään. Kovimpiin kärsijöihin kuuluvat ravintolat, jotka ovat nyt yli vuoden määrätty joko pysymään kokonaan kiinni tai toimimaan vajailla tehoilla. Toivottavasti selviävät kurimuksesta ja jatkavat sekä paikallisten että vierailijoiden ilahduttamista tästäkin eteenpäin. Tätä kirjoittaessa jännitetään vielä sitä, saavatko ravintolat avata viikon päästä ja millaisin rajoituksin.  Tammisaressa Knipan on vaihtanut omistajaa. Sea Front ei pitänyt ravintolaa viime koronakesänä auki ollenkaan, ainoastaan hotellin. Vanha Gnägget on vuokrattu monien käänteiden jälkeen mutta multa hävis tieto siitä mikä siihen nyt sitten on tulossa. (Siinä oli ennen Naturum). Lounaskahvila Papaya kävelykadulla on lopettanut. Kävelykadun takana ollut entisen Lazy cowboyn tiloissa on ollut tuulista, siinä on nyt ko

Muistojen Tammiharju

Opiskelin mielisairaanhoitajaksi Tammisaaressa 1980-luvun lopulla, jolloin täällä oli vielä oma sairaanhoito-oppilaitos, Ekenäs Sjukvårdsläröanstalt.   Palasin Tammisaareen ja Tammiharjuun vuonna 2008. Tammiharju, kunniakas muistossa! Vuonna 1924 tuli perustettavaksi Uudenmaan ruotsinkielisten kuntien tarpeisiin 102-paikkainen piirimielisairaala, Distriktsinnesjukhuset i Ekenäs. Säästäväisyyssyistä (silloinkin!) mielisairaalaksi saneerattiin Venäjän armeijan vuosina 1910-12 rakentamat tykistökasarmirakennukset. Sairaalaa laajennettiin vuonna 1927 vielä yksi kasarmirakennus. Uusi puoli eli päärakennus rakennettiin vuonna 1930. Knipnäsin rakennus ostettiin vuonna 1936, jonka jälkeen piirimielisairaalassa oli yhteensä 528 sairaansijaa. Enimmillään sairaalassa oli vuodepaikkoja yli 600. Lastenpsykiatrinen osasto perustettiin vuonna 1973 entiseen ylilääkärin taloon. Sairaanhoitopiirin toiminta käynnistyi vuoden 1952 mielisairaslain perusteella. (Lähteenä tässä blogissa: Sirkka Törröne