Pikkukaupunkiblues

Pandemia kuritti ravintoloita täälläkin ja se näkyy ruokalistoissa edelleen. Mutta ainoa ketjuravintola Tammisaaressa on Kotipizza! Kaikki muut yksityisyrittäjillä. Aika niukat on listat mutta ilokseni voin esitellä muutamia uusia, jotka ovat nopeasti vakiinnuttaneet paikkansa kaupunkimme tarjonnassa. Ja onneksi tärkeimmät entisetkin ovat jäljellä.  Heittämällä kärkeen omassa rankingissa: EKTA-panimoravintola-gastropub. En ole oluen ystävä mutta omia merkkejään tekevät. Kun haluan lasin hyvää viiniä, kerron tiskillä mitä haen ja saan juuri sellaisen. Bistrotyyppinen ruokatarjonta ei ole pettänyt kertaakaan- paitsi että menekki on kesällä kovempi kuin tarjonta. Viinilasillisen hinta tuplasti sen mitä huono/keskinkertainen lasillinen missä muualla tahansa. Mutta sen maksaa mielellään kun tietää etä viinit ovat sommellierin valitsemia. Paikka järjestää myös teemailtoja. Vanhassa Nordean pankkisalissa torin ja Chappen tuntumassa. Auki koko vuoden mutta talvisin vain osan viikkoa. Aivan...

Uusin, kaunein ja menestynein: Modernin taiteen museo Chappe. Se on vetänyt yleisöä yli kaksi kertaa koko Raaseporin väkiluvun vajaassa vuodessa. Varmasti kaupungin yrittäjät ovat tästä hyötyneet ja kaupungin tunnettuus on moninkertaistunut. Asiasta on uutisoitu ulkomaita myöten. Chappesta tuore postaus tässä blogissani. Vanhin: Vanha kaupunki eli Gamla Stan. Kustaa Vaasa antoi Tammisaarelle kaupunkioikeudet vuonna 1546. Lukuisista tulipaloista johtuen taloja ei ole ihan niiltä ajoilta säilynyt mutta joitakin on jäljellä 1700-luvulta. Raaseporin linna lienee peräisin 1300-luvulta, mutta sen merkitys väheni ja linna hylättiin jo vuonna 1558. Linnan rauniot ovat varsin hyvin säilyneet ja sjaitsevat Snappertunassa. Tarkemmin kohteista visitraasepori.fi Vanha vesitorni on asuinkäytössä mutta matkailutoimistosta voi saada avaimen kattotasanteelle. Kuva oikealla on otettu sieltä.  Kaikki kuvat: Patrick Bagge Vanhaa kaupunkia talvella. Tammisaari on tyypillinen kesäkaupunki, joten moni ma...

 Koronakeväänä 2021 shut downin ollessa päällä  tartuin minäkin puikkoihin. Olin nähnyt Ylen sivulla esittelyn   perinnepaidasta, jonka malli on peräisin satojen vuosien takaa.  Neulemalli oli myös esitetty ja päässyt aineettoman   maailmanperinnön listalle. Se on kotoisin Hailuodosta, Suomen   suurimmasta saaresta Oulun edustalla.  Neuleen nimi luotolainen juontaa juurensa Hailuodosta. Tikkuri   taas viittaa sihen, että sitä on ennen pyöröpuikkojen aikaa   kudottu  useammilla tikuilla eli sukkapuikoilla. Aidoimmillaan   se  neulotaan käsittelemättömästä suomenlampaan karstavillasta   luonnollisilla väreillä.   Neuleessa on useita erikoisuuksia. Se kudotaan- jotkut sanovat   neulotaan- yhtenä kappaleena alhaalta ylöspäin ja hihat   puolestaan ylhäältä alaspäin. Mallineule on neljä oikein, yksi   nurin. Sen rintamukseen neulotaan koristekuvio  k...

Huhtikuussa 2023 pienessä Tammisaaressa oli maailmanluokan tapaus; avautui uusi modernin taiteen museo. Taidetalo oli lääketieteen tohtorin, syöpätutkijn ja geneetikon Albert de la Chapellen ja hänen vaimonsa Clara D. Bloomfieldin idea ja testamentti. Albert oli perustanut nimeään kantavan rahaston taidehankintoja varten vuonna 2005 ja 2017 perustettiin taidesäätiö Albert de la Chapelles Konststiftelse. Sen ensisijainen tavoite oli toteuttaa taidemuseo Tammisaareen. Alberthan oli syntyisin Tenholasta, joka on nykyisen Raaseporin maaseutumainen kaupunginosa. Korkeassa iässä yhä edelleen työskentelevä pariskunta asui Yhdysvalloissa, Ohiossa. Kohtalo puuttui kuitenkin peliin dramaattisesti. Clara kuoli yllättäen tapaturman jälkiseurauksiin 1.3 2020. Kuten emme mielellämme muistele, koko maailmassa oli alkanut pandemia nimeltä korona, ja maa toisensa jälkeen meni "shut down". Albert suunnitteli pysyvää paluuta Suomeen ja oli lokakuussa 2020 tuomassa vaimons...

Viime vuonna löysin retkeilyn. Vähän kalkkiviivoilla näin 6-kymppisenä mutta ei kai mikään ole liian myöhäistä niin kauan kuin jalka nousee.Havaintoni ovat seuraavat:  1) Suomessa on joka paikassa vielä luontoa jäljellä. Olemme vain joutuneet tosi kauas siitä emmekä osaa sitä arvostaa. Sitä on jokaisen lähituntumassa, myös pääkaupunkiseudulla. Ei tarvitse mennä Lappiin asti löytääkseen luontoa! Retkipaikka.fi-sivustolla löytyy ihania paikkoja jokaisesta maakunnasta. Raaseporissakin on useita maagisia kohteita.  2)Tosiretkeilijät menevät maastoon kaikissa keleissä ja ympäri vuoden. MITÄ? Pitääkö talvellakin mennä ulos? On kylmä, on lunta ja jäätä. No,Suomen kesä on lyhyt eikä sen aikana ehdi kovinkaan moneen kohteeseen. Luonto elää ympäri vuoden ja on meidän ihmisten tehtävä sopeutua siihen eikä päinvastoin. 3) Retkeily on mitä suurimmassa määrin välineurheilua. Itse hankin heti vedenpitävät maastolenkkarit kesäkäyttöön. Istuinalustan. Termokset juomille ja ruoalle.Nuotiokahvi...

Ilta Hangon rantakallioilla. Kuva: Patrick Bagge  Läntisen Uudenmaan merikaupungit Hanko ja Tammisaari ovat erilaisia niin tunnelmaltaan kuin maisemaltaan. Niitä yhdistää meri ja vähäinen väkimäärä, erottaa kaupunkirakenne. Siinä missä Hangossa aukeaa aava meri mahtavana, Tammisaari on saariston suojissa. Raaseporissa on kouluja, varuskunta ja sairaala, Hangossa satama, tuotantolaitoksia ja kuumempi kesäelämä. Raaseporin Tammisaari elää tasaisemmin ympäri vuoden. Molemmat kaupungit ovat hienoja turistikohteita, Hanko kesäsesonkina jopa ruuhkainen. Suosituimmat majoituspaikat juhannuksesta koulujen alkuun varataan täyteen jo talvella. Molemmissa kaupungeissa on huomattava määrä kakkosasukkaita ja Raaseporisssa- joka on muuten pinta-alaltaan Suomen suurimpia kaupunkeja- kesämökkejä on noin 6000. Molempien kaupunkien väkimäärät moninkertaistuvat aina kesäkautena, veneilijöitä unohtamatta. Karavaanareille ja telttailijoille on Ormnäsin leirintäalue Tammisaaressa ja Kopparö Skåldössä....

 Jägarbacken eli Metsästäjänmäki on Tammisaaren kaupunginosa pari kilometriä ennen keskustaa idästä päin tullessa. Alue on rakennettu kukkulalle Skåldöön menevän tien ja Ormnäsin väliin. Varmaan on metsästettykin. Ainakin peuroja riittää, sellainen kopsutteli meidän takapihalla pari viikkoa sitten.  Etelässä on vastassa meri, joka on täälläkin lähellä. Alue koostuu lukuisista pienkerrostaloista, joista suurin osa on kaksikerroksisia ja kaksirappuisia. Talot on usein sijoitettu ison keskuspihan ympärille yksi kullekin sivulle. Muutamia rivitalojakin on. Alue on vehmas ja vihreä, minkä iloiseksi yllätyksekseni sain todeta viime kesänä kun tänne keskustasta muutettiin. Knipnäsin uimarannalle voi lämpimänä kesäpäivänä polkaista pyörällä vaikka uimapuvussa parissa minuutissa.  Alue on aikoinaan rakennettu 1960-70-luvuilla asuttamaan alueelle teollisuuden perässä muuttaneita perheitä, joista suurin osa tuli suomenkielisiltä alueilta. Täällä oli mm. Arabian WC-pyttytehdas, joka ...